Vaalit on käyty ja jatkan kolmatta kautta varakansanedustajana. Kiitos kaikille äänestäjilleni, tukijoilleni, kampanjassa työskenneille, siihen rahaa lahjoittaneille ja muille symppareille!

Olen erittäin iloinen vihreiden vaalimenestyksestä ja uusista ympäri maata tulleista kansanedustajapaikoista. Iloitsen vihreiden kannatuksen noususta myös Varsinais-Suomessa: maakunnan 27 kunnasta kannatuksemme kasvoi 22:ssa. Se on hienoa ja kannustaa seuraaviin vaaleihin! Monissa viime vaaleissa vihreät ovat kokeneet vaalitappion, joten oli hienoa juhlia vaalivoittoa.

Vaalien kokonaistulos oli pettymys. Toivon sydämestäni, että taantumuksen voimat eivät pääse jylläämään voittaneissa puolueissa. Myös se oli pettymys, että emme saaneet toista vihreää kansanedustajaa Varsinais-Suomesta. Harmitti hävitä vihreämmälle Pirkanmaalle, josta tuo kaksi paikkaa irtosi! Toisaalta tulos Varsinais-Suomessa oli selkeä ja kampanjoimme puolueena paremmin kuin koskaan ennen, joten tulosta ei näillä asetelmilla olisi voinut muuttaa (paitsi ehkä jos olisi ollut käytössä massiivisesti rahaa, mutta se on pelkkää jossittelua).

Vaalit on aina uskomaton matka, josta ei toivu ihan nopeasti. Päällimmäinen tunne on suuri kiitollisuus kaikesta saamastani tuesta ja siitä vihreästä porukasta, jonka kanssa minulla on etuoikeus työskennellä.  Kiitos!

Tänään vihdoin selviää, minkälaisen eduskunnan Suomi saa vuosiksi 2015-2019. Tänään saa käyttää ääntään – oikeus, jota mahdollisimman moni toivottavasti hyödyntää. On ollut hienoa tehdä viime kuukausina vaalikampanjaa, keskustella lukuisten ihmisten kanssa vaalikadulla, toreilla, markettien pihoilla, paneeleissa, olohuoneissa, somessa.

Minua voi tänään äänestää numerolla 124. Olen ollut kaksi kautta varakansanedustaja ja kymmenen vuotta kuntapolitiikassa, joten olen valmis astumaan kansanedustajan saappaisiin. Olen ehtinyt olla kymmenen vuotta työelämässä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijatehtävissä ja hankkia perheen, joten nyky-yhteiskunta pätkätöineen, muine epävarmuuksineen ja lasten kysymyksineen ovat tuttuja. Minun kirkkaimmat poliittiset missioni ovat puhtaampi ympäristö, turvallisempi työelämä, vähemmän köyhyyttä ja tasa-arvoiset lapset.

Jos etsit toisenlaista vihreää ehdokasta, listaltamme löytyy 16 muutakin mainiota vaihtoehtoa. Heihin kaikkiin voi tutustua täällä.

Yritetään tehdä maailmasta vähän parempi paikka – nyt jos koskaan!

Olen tavannut aina vaalien alla koota itseltäni kaduilla useimmin kysytyt ja kysymykset ja lyhyet vastaukset niihin. En ole pitänyt virallista tilastoa, mutta suunnilleen tällainen topkolmonen on muodostunut näiden vaalien alla:

1. Perustulo

Minulta on tullut moni kysymään, että kerropa vähän tästä perustulosta. Tiivistetysti kyse on siitä, että jokaiselle 18 vuotta täyttäneelle työikäiselle suomalaiselle maksetaan verottomana 560 euroa kuukaudessa perusturvaa. Tätä ei tarvitse hakea eikä se pienene missään tilanteessa, joten se ei muodosta kannustinloukkuja. Kun tulot muodostuvat riittävän suuriksi, perustulo leikkautuu verotuksen myötä pois. Kaikista alle 4200 e/kk tuloista maksetaan 41 % veroja ja tämän ylittävistä tuloista 49 %, jolloin käteen jäävä tulo on keski- ja suurituloisilla melko samaa luokkaa kuin nykyään, mutta pienituloisilla käteen jäävä osuus kasvaa. Täältä löytyy mainio taulukko perustulosta ja käteen jäävistä tuloista.

Perustuloa tarvitaan, koska se kannustaa kaiken työn vastaanottamiseen, tuo turvaa lyhyissä ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskenteleville ja koska se on tasa-arvoinen perusturva kaikille riippumatta syystä olla työmarkkinoiden ulkopuolella (esim. opiskelu, lapsenhoito, työttömyys). Ensi kaudella tarvitaan perustulokokeilu, jotta voidaan nähdä sen vaikutukset tosielämässä. Lisää perustulosta voi lukea täältä.

2. Vanhusten palvelut

Vanhuspalveluista kysyvät ovat olleet huolissaan erityisesti kotihoidon henkilöstön riittävyydestä ja laitospaikkojen vähentämisestä. Kotihoitoa on tärkeä kehittää, sillä ihminen haluaa yleensä asua kotonaan niin pitkään kuin suinkin mahdollista. Laadukkaalla kotihoidolla tämä on mahdollista. Kotihoidon lisääminen on samalla myös taloudellisesti kannattava ratkaisu. Moni on ollut syystäkin huolissaan henkilöstön riittävyydestä; hyväksi kotihoidoksi ei läheskään kaikille vanhuksille riitä se, että aina vaihtuva henkilö käy kerran päivässä muutaman minuutin visiitillä tuomassa ruokaa.

Ensisijaista olisi järjestää kotihoidon henkilöstön työvuoroja siten, että jokaisella vanhuksella olisi oma hoitotiimi, joka olisi vanhukselle tuttu, vaihtumaton ja joka tietäisi juuri kyseisen vanhuksen tilanteen.
Se, että kotihoitoa lisätään ja kehitetään, ei kuitenkaan poista laitospaikkojen tarvetta. Tälläkin hetkellä kotihoidossa on liian huonokuntoisia dementikkoja, jotka tarvitsisivat hoitopaikan. Hoitopaikkoja ei voida siis suoraan karsia samassa suhteessa kotihoidon lisäämisen kanssa. Monissa tilanteissa useaan kertaan vuorokaudessa tehty kotikäynti tulee vähintään yhtä kalliiksi kuin laitospaikka. Tällaisissa tilanteissa hoitopaikka pitää löytää nopeasti.

3. Työpaikat

Miten Suomeen saadaan uusia työpaikkoja, kun niin usein saadaan lukea suuryritysten siirtävän tuotantoaan muualle, kysytään kaduilla erilaisin äänenpainoin. Uudet työpaikat eivät synny enää suuryrityksiin, työelämä on nykyään hyvin erilaista. Työpaikkoja voidaan synnyttää pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja lisäämällä itsensä työllistämistä.

Perustulo, joka lisää kaikenlaisen työn kannattavuutta ja mahdollisuuksia ottaa riskejä ja yhdistää erilaisia toimeentulon lähteitä on yksi keino. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen mm. sivukuluja kompensoimalla on toinen. Uusien alojen tukeminen on erittäin tärkeä keino: Suomessa ja maailmalla tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan yhä enemmän uusiutuvaa energiaa ja puhdasta teknologiaa. Jos nyt investoidaan näihin aloihin, niistä saadaan myös menestyviä vientituotteita. Matkailussa, luovassa taloudessa ja pienissä palvelualan yrityksissä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Suomessa pitää investoida kestävään rakentamiseen, kuten raiteisiin. Myös tämä luo uutta työtä.

Uudet työpaikat eivät synny yhdelle alalle tai yhdellä taikakeinolla, vaan sillä, että Suomessa todella ymmärretään maailman muuttuneen ja osataan reagoida siihen mm. yllä mainituin keinoin.

Pienten tuloerojen maissa asuu onnellisempia ihmisiä, tehdään vähemmän rikoksia, on korkeampi eliniän odote, pienempi lapsikuolleisuusaste, suurempi lukutaitoaste ja vähemmän terveysongelmia (Wilkinson & Pickett 2009). Kyse ei ole bkt:n suuruudesta, vaan nimenomaan siitä, miten vauraus jaetaan. Tiedämme siis, että tuloeroja pitää kaventaa. Köyhyyteen ei ole varaa.

Samalla tiedämme, että pienituloisuusaste on Suomessa viime vuosina kasvanut ja köyhyys joissain väestöryhmissä lisääntynyt. Erityisesti köyhyydestä kärsivät pitkäaikaistyöttömät, kansaneläkkeellä elävät, opiskelijat ja yhden huoltajan perheet. Mitä köyhyyden vähentämiseksi sitten pitäisi tehdä?

Verotus on tärkein keino valuttaa rikkaiden rikkautta koko yhteiskunnan hyödyksi. Oikeudenmukainen yhteiskunta tarvitsee oikeudenmukaista verotusta ja tulonsiirtoja. Perintö- ja varallisuusverojen kaltaisia rikkaiden verotuselementtejä ei pitäisi hylätä. Verotuksen lisäksi tarvitaan muutoksia sosiaaliturvassa, sillä nykyinen sosiaaliturva muodostaa kannustinloukkuja, on monissa tapauksissa kiinni hakijan tiedoista ja aktiivisuudesta ja kohtelee ihmisiä epätasa-arvoisesti.

Suomessa tarvitaan perustulo, joka takaa kaikille saman minimitoimeentulon, 560 euroa kuukaudessa verottomana. Se on tasapuolinen niin nykyistä minimityöttömyysturvaa, -vanhempainrahaa kuin opintotukea saaville. Eläkeläisille on oma takuueläkejärjestelmänsä, joten he eivät kuuluisi perustulon piiriin. Perustulo ei muodosta loukkuja, sillä sen päälle voi tienata vähän tai paljon lisää ilman että pitää laskea tämän vaikutuksia perusturvaan. Kun tulot kasvavat isommiksi, perustulo leikkautuu verotuksella pois.

Perustulon lisäksi tarvitaan edelleen myös sitä täydentävää asumis- ja toimeentulotukijärjestelmää. Työllisyyden lisäämiseksi tarvitaan perustulon lisäksi uusien alojen tukemista ja aktiivisia työllistämistoimenpiteitä. Köyhät lapsiperheet tarvitsevat mm. lasten harrastuksille korvamerkittyä toimeentulotukea, jotta lapset eivät syrjäytyisi kaveriporukoista ja yhteiskunnasta siksi, että heillä ei ole mahdollisuutta harrastaa. Kouluissa tukea pitää suunnata positiivisen diskriminaation periaatteen mukaan erityisesti sinne, missä sitä eniten tarvitaan, jotta kaikki lapset voisivat opiskella ja kouluttautua haluamilleen aloille taustoistaan riippumatta.

Köyhyyttä pystytään torjumaan, kun niin halutaan.

Vihreitä on toisinaan syytetty luonnonsuojelun unohtamisesta muiden asioiden vallatessa alaa poliittisella agendalla. Luonnonsuojelu on kuitenkin aina vihreyden ytimessä – tästä todisteena kirjoitimme varsinaissuomalaisten vihreiden eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa yhteisen luonnonsuojelupamfletin Vahva luontoni.

Oma kirjoitukseni kumpuaa ajalta, jolloin minusta tuli vihreä:

Madagaskarin vaaleanpunainen merikotilo

”Unelmoin maailmasta, jonka ihmiset tahtovat pelastaa Madagaskarin vaaleanpunaisen merikotilon sen itsensä tähden, ei siksi että siitä sattuu saamaan syöpälääkettä ihmisille.”

Luin yllä olevan sitaatin 16-vuotiaana kirjasta Children’s State of the Planet Handbook. Muistan hetken kristallinkirkkaasti. Olin silloin Luonto-Liiton kesäleirillä ohjaajana. Olin huumaantunut aamukasteisesta kesäaamusta, seurannut muurahaiskeon elämää ja havainnoinut meren saasteita yhdessä leiriläisten kanssa, mutta nimenomaan Madagaskarin vaaleanpunainen merikotilo asetti luonnonsuojelun ajatuksissani uusille urille. Sitaatti huusi luonnon monimuotoisuuden tärkeyttä.

Luonnon monimuotoisuus on köyhtynyt nopeasti ja monessa tapauksessa peruuttamattomasti. Se on tullut uhatuksi ihmisen vallatessa itselleen yhä suurempaa alaa maapallolta. Ihmisten lisääntyessä viljelyyn tarvitaan lisää maapinta-alaa. Kaupunkien kasvaminen pienentää ja pirstaloi luonnontilaisia alueita ja niiden eliöstö yksinkertaistuu. Metsien kestämätön käyttö, raivaus ja ilmaston lämpeneminen supistavat maailman monimuotoisimpia trooppisia alueita. Vesien eliölajit taas vähenevät mm. liikakalastuksen, rehevöitymisen ja happamoitumisen seurauksena.

Mitä väliä tällä kaikella sitten on? Toisinaan vaikuttaa siltä, että kaikille ei ole itsestään selvä, että elämme tiukassa riippuvuussuhteessa luonnon kanssa. Esimerkiksi vaalikoneissa kysytään, pitäisikö luonto vai talous asettaa etusijalle, jos nämä ovat ristiriidassa. Tämä on hullua: taloudelliset voitot tehdään hyvin lyhyellä tähtäimellä, jos ne tehdään luonnon kustannuksella. Luonnon köyhtymisellä on laskettu olevan vakavat taloudelliset seuraukset: nykyvauhdin on arvioitu voivan aiheuttaa biljoonien dollareiden kustannukset vuoteen 2050 mennessä.

Ihminen hyötyy luonnon monimuotoisuudesta niin viihtyvyys- kuin talousnäkökulmastakin tarkasteltuna. Tämän välinearvon lisäksi luonnolla on kuitenkin myös itseisarvo. Jokaisella eliölajilla on paikkansa ekosysteemissä, vaikka ihminen ei siitä hyötyisi tai olisi edes tietoinen sen olemassaolosta. Miksi ihminen olisi oikeutettu hävittämään muita eliölajeja, joiden kanssa planeettamme jaamme?

Luonnon monimuotoisuudesta voidaan huolehtia, jos niin halutaan. Luonnonvarojen kestävä käyttö merkitsee sitä, että niiden hyödyntämisen jälkeenkin jäljelle jää uusiutumiskykyinen luonto – seuraavia ihmissukupolvia varten ja luonnon itsensä tähden. Luonnon monimuotoisuuden suojelun pitää olla aina politiikan tavoitteena.

Madagaskarin vaaleanpunaiselta merikotilolta voidaan saada syöpälääkettä, mutta sen pelastaminen on tärkeää joka tapauksessa.

Vihreiden periaatteisiin kuuluu läpinäkyvyys ja avoimuus päätöksenteossa. Siksi pidämme tärkeänä myös vaalirahoituksen ilmoittamista ennen ennakkoäänestyksen alkua. Vaalirahoitusilmoitus täsmentyy vielä vaalien jälkeen, mutta ennakkoilmoituksesta saa käsityksen siitä, kuinka suurista rahoista kampanjassa on kyse, mistä rahat tulevat ja mihin ne menevät.

Tässä on oma vaalirahoituksen ennakkoilmoitukseni.

Katso video tästä!

Näissä vaaleissa on kyse työstä. Katso vaalivideoni aiheesta!

Vaalikampanja startattiin onnistuneesti viikonloppuna tukikävelyporukan ja Janina Anderssonin kannustavien sanojen voimalla. Olipa mukava jakaa ensimmäisiä vaaliesitteitä ja vaihtaa sananen ohikulkijoiden kanssa. Julkaisen nyt kampanjakalenterini ja päivitän sitä vaaleihin asti. Jos haluaa tulla livenä juttelemaan, siitä voi tarkistaa missä milloinkin liikun. Tavataan turuilla ja toreilla parin seuraavan kuukauden aikana!