Pienten tuloerojen maissa asuu onnellisempia ihmisiä, tehdään vähemmän rikoksia, on korkeampi eliniän odote, pienempi lapsikuolleisuusaste, suurempi lukutaitoaste ja vähemmän terveysongelmia (Wilkinson & Pickett 2009). Kyse ei ole bkt:n suuruudesta, vaan nimenomaan siitä, miten vauraus jaetaan. Tiedämme siis, että tuloeroja pitää kaventaa. Köyhyyteen ei ole varaa.
Samalla tiedämme, että pienituloisuusaste on Suomessa viime vuosina kasvanut ja köyhyys joissain väestöryhmissä lisääntynyt. Erityisesti köyhyydestä kärsivät pitkäaikaistyöttömät, kansaneläkkeellä elävät, opiskelijat ja yhden huoltajan perheet. Mitä köyhyyden vähentämiseksi sitten pitäisi tehdä?
Verotus on tärkein keino valuttaa rikkaiden rikkautta koko yhteiskunnan hyödyksi. Oikeudenmukainen yhteiskunta tarvitsee oikeudenmukaista verotusta ja tulonsiirtoja. Perintö- ja varallisuusverojen kaltaisia rikkaiden verotuselementtejä ei pitäisi hylätä. Verotuksen lisäksi tarvitaan muutoksia sosiaaliturvassa, sillä nykyinen sosiaaliturva muodostaa kannustinloukkuja, on monissa tapauksissa kiinni hakijan tiedoista ja aktiivisuudesta ja kohtelee ihmisiä epätasa-arvoisesti.
Suomessa tarvitaan perustulo, joka takaa kaikille saman minimitoimeentulon, 560 euroa kuukaudessa verottomana. Se on tasapuolinen niin nykyistä minimityöttömyysturvaa, -vanhempainrahaa kuin opintotukea saaville. Eläkeläisille on oma takuueläkejärjestelmänsä, joten he eivät kuuluisi perustulon piiriin. Perustulo ei muodosta loukkuja, sillä sen päälle voi tienata vähän tai paljon lisää ilman että pitää laskea tämän vaikutuksia perusturvaan. Kun tulot kasvavat isommiksi, perustulo leikkautuu verotuksella pois.
Perustulon lisäksi tarvitaan edelleen myös sitä täydentävää asumis- ja toimeentulotukijärjestelmää. Työllisyyden lisäämiseksi tarvitaan perustulon lisäksi uusien alojen tukemista ja aktiivisia työllistämistoimenpiteitä. Köyhät lapsiperheet tarvitsevat mm. lasten harrastuksille korvamerkittyä toimeentulotukea, jotta lapset eivät syrjäytyisi kaveriporukoista ja yhteiskunnasta siksi, että heillä ei ole mahdollisuutta harrastaa. Kouluissa tukea pitää suunnata positiivisen diskriminaation periaatteen mukaan erityisesti sinne, missä sitä eniten tarvitaan, jotta kaikki lapset voisivat opiskella ja kouluttautua haluamilleen aloille taustoistaan riippumatta.
Köyhyyttä pystytään torjumaan, kun niin halutaan.
Elina Rantanen 
Kun tehokkuus on kasvanut kaikilla aloilla mutta työpäivien pituus pysynyt samana ja silti vauraus pitäisi jakaa tasapuolisesti, eikös se ole mahdoton yhtälö? Eikö niinkin radikaali asia kuin työpäivän lyhennys kaventaisi tuloeroja/työn taakkaa ja samalla vähentäisi työttömyyttä? Työpäivän lyhentyessä ihmisetkin voisivat paremmin ja olisivat myös mahdollisesti tehokkaampia. (kirjoittajan humanistista haaveajattelua?)
Mitä tulee rikkaiden verotukseen täytyy mielestäni muistaa (kapitalistiset) realiteetit. Mitä enemmän nostamme veroja sitä vähemmän ulkomaista pääomaa maahan virtaa joka johtaa mahdollisesti suurempaan köyhyyteen/työttömyyteen. En väitä että tämä on oikeudenmukaista mutta niinkuin sanoit köyhyyteen ei ole varaa.
Mitäs mieltä olet?
Perustulolle peukkua. HYVIN toteutettuna tämä voisi olla suuri kehitysaskel nykyiseen raskaaseen järjestelmään verrattuna.
T Serkku Krisu
Hyvää ajattelua veljenpoika 🙂 Tuota työajan lyhentämistä on pohdittu ja ehdotettu jo pitkään ja se tosiaan voisi olla yksi keino tasata työtaakkaa oravanpyörään väsyneiden ja kokonaan työttömien välillä. Ihan kaikkiin töihin se ei sovi, mitä itsenäisemmin ja yrittäjämäisemmin työskentelee, sitä vaikeampi työaikaa on laskea ja työpanoksen jakaminen voi olla vaikeampaa.
Verotuksessa on tosiaan pidettävä tuo tasapaino, mutta tuolla logiikalla voitaisiin laskea veroja paljonkin. Se ei kuitenkaan toisi lisää vaurautta niille, joilla menee huonosti. Siksi verotuksessa pitää ottaa mukaan kaikki mahdolliset elementit, mm. ympäristölle haitallinen toiminta ja omistaminen.
Veljenpoika siis hahah