Hyvinvointialuevaalit käydään tammikuussa 2022. Ennakkoäänestys on 12.-18.1. ja varsinainen vaalipäivä 23.1. Mistä näissä vaaleissa on kyse? Valtavan isoista asiosta, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Näissä vaaleissa on kyse terveydenhuollostamme, lastensuojelusta, vanhusten palveluista, hauraimpien ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukemisesta, mielen hyvinvoinnista, vammaisten palveluista, siitä, että meillä edelleen jatkossa on hyvinvointivaltio.

Hyvinvoinnin apulaispormestarin tehtävässä olen syksyn aikana paneutunut niihin moniin ratkaistaviin kysymyksiin, joihin tulevilla hyvinvointialueilla täytyy löytää vastaukset, jotta turvaamme hyvinvointipalvelut sekä tämän päivän asukkaille että myös tuleville sukupolville. Ihmisen kohtaavien palvelujen ja niiden kestävän tulevaisuuden tulee olla ohjenuorana hyvinvointialueiden rakentamisessa.

Vaaliteemoinani haluan nostaa esiin erityisesti seuraavat näkökulmat:

1. Kokonainen ihminen: Ihminen ei koskaan ole pelkästään potilas tai asiakas. Hän on kokonainen kaikkine ominaisuuksineen ja tarpeineen. Palvelut tulee rakentaa tästä näkökulmasta. Ihmistä ei pidä pompottaa aina luukulta uudelle, vaan hänen tulee saada tarvitsemansa palvelut, esimerkiksi asuminen ja terveyspalvelut tai päihde- ja mielenterveyspalvelut helposti. Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on ollut palveluiden integraatio siiloista yhteen. Tässä on onnistuttava. Erityinen huomio tulee asettaa paljon palvelua tarvitseviin ja heidän sujuviin palvelupolkuihinsa, joissa järjestöt on huomioitava merkittävinä asiantuntijuuden ja tuen tuottajina.
2. Varhainen tuki, matala kynnys: Varsinais-Suomen hyvinvointialueella perusterveydenhuoltoon on panostettava jatkossa huomattavasti nykyistä enemmän. Tällä hetkellä hoito on aika erikoissairaanhoitopainotteista, vaikka varhainen tuki toimisi paljon tehokkaammin sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Kaikissa palveluissa avun pitää olla helposti ja nopeasti saatavilla oikeaan aikaan.
3. Hyvinvoiva mieli: Mielenterveyspalvelujen kysyntä on kasvanut kaikissa ikäluokissa ja siihen täytyy vastata. Varsinais-Suomessa täytyy toteuttaa terapiatakuu eli varhainen mahdollisuus saada apua mielenterveyden ongelmiin.
4. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia yli rajojen: Lapsille, nuorille ja perheille keskeisiä palveluja, kuten päivähoito, koulu ja nuorisopalvelut, jää kuntiin, kun taas osa palveluista, kuten neuvolat, terveydenhoito ja lastensuojelu siirtyvät hyvinvointialueille. Saumaton yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueella on luotava alusta asti, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia pystytään tukemaan entistä paremmin.
5. Uudet keinot turvaavat hyvinvointivaltion: Väestön ikääntyessä palvelujen tarve kasvaa, mutta niiden rahoituspohja ei, joten on keksittävä uusia keinoja luoda ja tukea hyvinvointia. Digitalisaatiosta täytyy ottaa irti parhaat puolet: kun asiansa voi hoitaa digitaalisesti, niin todella kannattaa tehdä. Järjestelmät täytyy kehittää toimimaan kunnolla ihmisten tarpeita vastaamaan. Työntekijöitä tulee kuulla siinä, miten työ kannattaisi järjestää, jotta jokainen voisi käyttää omaa asiantuntijuuttaan parhaalla tavalla. Tiimimalli, johtamisen kehittäminen ja säännölliset koulutukset mahdollistavat asiantuntijuuden hyödyntämisen mahdollisimman monen varsinaissuomalaisen hyväksi.