Kiitos

Vaalit on käyty ja Vihreät teki valtakunnallisesti vaalivoiton, josta on syytä iloita. Vaikka valtakunnallinen kannatuksen kasvu tuntuu hyvältä, pettymys Varsinais-Suomen tulokseen on iso. Odotetut kaksi paikkaamme eivät toteutuneet vieläkään. Kauas se ei jäänyt ja oli sinänsä myönteistä saada parempi tulos kuin kaksissa aiemmissa eduskuntavaaleissa, joissa ehdolla oli istuva kansanedustaja, joka nyt puuttui. Mutta paikkamäärään parantunut tulos ei realisoitunut, mikä harmittaa.

Oma äänimääräni oli parempi kuin koskaan ennen, 3790 ääntä. Suuri kiitos jokaisesta💚 On uskomatonta saada niin monen ihmisen luottamus. Varakansanedustajan pesti on tuttu, jatkan siinä nyt neljättä kertaa. Tämä on toki pettymys viikkojen intensiivisen työn ja kaikkien vuosien jälkeen, mutta minulla on mielenkiintoinen poliittinen tehtävä kotikaupungissani, joten tämä ei ole suurin pettymys. Suurin pettymys on listamme kokonaismenestys, jonka eteen ehdokkaat tekivät valtavasti töitä ja joka ei silti toteutunut toivotusti ja odotetusti.

Kiitos aivan valtavasti kaikesta saamastani tuesta! Työ vihreämmän maailman puolesta jatkuu, varmasti 💚

Näytä luontosi ja äänestä

Tänään Suomeen valitaan uusi eduskunta: 200 kansanedustajaa, jotka ratkaisevat isoja kysymyksiä. Seuraavan vaalikauden aikana täytyy tehdä päätökset, joilla estetään ilmaston lämpeneminen yli 1,5 asteen. Aikaa ei ole hukattavaksi; tarvitaan kunnianhimoinen ja ripeä ilmasto-ohjelma. Niukimmin elävien toimeentuloa on parannettava, sosiaaliturvan uudistaminen aloitettava, koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta lisättävä ja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy asetettava politiikan keskiöön. Sosiaali- ja terveyspalvelujen reformi pitää saada valmiiksi ja kaupunkiseutujen kestävää kasvua tuettava. Ratkottavat asiat eivät lopu ihan heti kesken.

Demokratian toteutumisen kannalta on tärkeää, että jokainen äänioikeutettu äänestää sellaisen Suomen puolesta, jollaisen haluaa. Vihreät ehdokkaat löytyvät Varsinais-Suomessa numeroilla 144-160. Minua voi äänestää numerolla 153.

Tarvitsemme katseen eteenpäin. Näytä luontosi. Äänestä.

Vastauksiani vaalikonekysymyksiin

Vaalikoneissa kysytään monia tärkeitä ja kiinnostavia kysymyksiä. Niitä selaamalla voi saada aika hyvän käsityksen ehdokkaan ajatuksista ja arvoista. Tervetuloa tutustumaan vaalikonevastauksiini:

YLEn vaalikone

HS:n vaalikone

TS:n vaalikone

MTV:n vaalikone

IS:n vaalikone

Turkulaisen vaalikone

IL:n vaalikone

Nyt se alkaa

Nimittäin kuuma vaalikevät! Vaalipäivään on aikaa reilut pari kuukautta, joiden aikana keskustelen vaalitenteissä, kierrän Varsinais-Suomessa, jaan tukiryhmän kanssa tuhansia esitteitä marketeilla, toreilla ja vaalikaduilla, järjestän Mitä perheille kuuluu? -seminaarin, osallistun Varsinais-Suomen vihreiden sekä vihreiden naisten vaalistartteihin, täytän vaalikoneita, kirjoitan mielipiteitä ja teen yhdessä muiden vihreiden ehdokkaiden kanssa vaalivoittoa. Eniten toivon paljon hyviä kohtaamisia ja keskusteluja ihmisten kanssa, ne ovat vaalien tekemisessä ehdottomasti parasta. Päivitän nettisivuilleni säännöllisesti missä liikun – toivottavasti tavataan!

2 793 kohtaloa liikaa

Meidän aikuisten tärkeimpiä tehtäviä maailmassa on huolehtia, ettei yksikään nuori syrjäytyisi ja että jokaisella lapsella olisi valoisa tulevaisuus. Vaikka moni ammattilainen tekee joka päivä antaumuksella töitä lasten ja nuorten hyväksi, yhteiset keinomme eivät ole olleet riittäviä. Turussa on 2 793 syrjään jäänyttä 15–29-vuotiasta.

Jokaisella syrjään jäävällä nuorella on liian iso inhimillinen ja taloudellinen hinta, jonka on laskettu olevan yli miljoona euroa. Tarvitaan politiikkaa, jolla kaikki pidetään kyydissä. Turussa on tämän vuoksi tehty toimenpideohjelma syrjäytymisen ehkäisemiseksi, josta päättäminen on yksi Turun kaupunginvaltuuston vuoden tärkeimmistä päätöksistä.Riski syrjäytymiselle syntyy erityisesti silloin, kun peruskoulun jälkeinen koulutus puuttuu. Syrjäytymisriski on myös valitettavan periytyvä; pitkäaikaistyöttömyys ja erilaiset ongelmat perheessä heijastuvat lapsiin. Siksi on tärkeää, että hyvinvointieroja tasataan jo varhaisessa vaiheessa suuntaamalla resursseja sinne, missä niitä erityisesti tarvitaan. Yksi Turun syrjäytymisen ehkäisyn toimenpiteistä onkin tasa-arvorahan kehittäminen perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.

Koululla on oleellinen rooli lasten ja nuorten elämässä, koska siellä tavoitetaan kaikki. Kodin ja koulun vuorovaikutusta vahvistetaan mm. vanhempien vertaismentoroinnilla. Koulujen ympärille luodaan perhekeskuksia, joiden toimintamallia kehitetään jo valmistuneissa Syvälahdessa ja Ypsilonissa ja laajennetaan myöhemmin muualle kaupunkiin.

Nuorten lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin haetaan ratkaisuja lisäämällä yläkouluihin ja toiselle asteelle kymmenen psykiatrista sairaanhoitajaa ja kouluttamalla henkilökuntaa mielenterveydestä. Kynnystä hakea ja saada apua pyritään näin madaltamaan.

Myös vapaa-ajalla ja harrastamisella on tärkeä merkitys hyvälle elämälle. Turun toimenpiteisiin kuuluu Kimmoke-rannekkeen käytön laajentaminen työttömien perheenjäsenille, mikä mahdollistaa harrastamisen taloudellisessa niukkuudessa eläville lapsille ja nuorille. Yhteistyössä järjestöjen kanssa nuorille varmistetaan turvallinen aikuinen ja matala kynnys myös virka-ajan ulkopuolella.

Syrjäytymisen ehkäisyn ohjelmaa on kaivattu Turussa kipeästi. Jokainen syrjään jääneestä 2 793 nuoresta on liikaa.

Kolumni on julkaistu Turkulaisessa 26.1.2019

Hyvää uutta vuotta

Tällä puheella toivotin hyvää uutta vuotta Turun Tuomiokirkon eteen vuodenvaihdetta juhlimaan tulleille turkulaisille. Hyvää uutta vuotta teille kaikille muillekin!

Hyvät kaupunkilaiset, bästa Åbobor,

Vuosi 2018 on kohta päättymässä ja saamme yhdessä ottaa vastaan uuden vuoden. Ilmassa on valtavasti odotusta, toivoa ja tietenkin iloa siitä, että saamme vastaanottaa uuden vuoden täällä Suomen Turussa, Suomen historian syntysijoilla, yhdessä maailman parhaista kaupungeista.

Vuodenvaihde on yleensä aikaa, jolloin me katsomme taaksepäin ja summaamme edellisen vuoden tekoja ja tapahtumia vaalien mielessä niitä elämän tähtihetkiä, iloisia ja haikeita, jotka haluamme säilyttää muistoissamme.

Samtidigt ser vi framåt mot det kommande året, fattar beslut, avger löften och drömmer om vart vår livsstig kommer att ta oss nästa år. Nyåret har alltid varit en av mina favoritfester, eftersom då är det tid för ett slags bokslut; uuden vuoden kynnyksellä on luontevaa pysähtyä pohtimaan, miten on mennyt ja mitä uutta kaipaisi. Niin omaan elämäänsä kuin maailmaan ympärillä.

Turussa kulunut vuosi on ollut vauhdikas. Kaupunkiimme ja koko Lounais-Suomeen on syntynyt lisää vipinää uusien työpaikkojen myötä. Jopa puolet viimeisen vuoden aikana Suomessa syntyneistä uusista työpaikoista syntyi Lounais-Suomeen ja suuri osa niistä juuri Turkuun. De nya arbetsplatserna har medfört nya invånare, nya hem och nya tjänster till Åbo. Välkomna allihop!

Keskustaa on tänä vuonna kehitetty Turussa ponnekkaasti uuden keskustankehittämisvision myötä – ja kun kuokka vihdoin osui kauppatorin kiviin. Hela det kommersiella centrumet verkar för närvarande vara under renovering och vad man än tycker om torgparkeringen, så väntar vi alla säkert ivrigt på att allt blir färdigt.Tänä vuonna Turkuun on tullut huikean suosion saavuttaneet Föllärit, monia uusia ravintoloita, uudet Yli-Maarian ja Syvälahden koulut, hienoja näytelmiä, elokuvatuotantoja ja vaikka mitä muuta!

Olemme tehneet myös paljon lupauksia tulevaan. Olemme luvanneet olla hiilineutraali kaupunki, joka on kaupunkikulttuuriltaan vireä ja taloudeltaan tasapainoinen. Vi har lovat att tjänsterna ska vara kundinriktade, trafiklösningarna ska ha låga utsläpp och att jämlikhet ska råda mellan stadens olika delar. Ei aivan pieniä lupauksia, joiden toteuttamiseen on aikaa tasan yksi vuosikymmenen.

Kun nimittäin kymmenen vuoden päästä seisomme tässä vastaanottamassa vuotta 2029, Turku valmistautuu vastaanottamaan 800-vuotisjuhlavuottaan. Kymmenessä vuodessa tavoitteistamme ja toiveistamme on tehtävä totta, jotta voimme olla Suomen vanhin ja rohkein kaupunki, oldest ja boldest, kuten joskus sanomme.

Ja tätä työtä tehdään joka päivä, myös ensi vuonna. Vuosi 2019 tuo Turkuun ainakin joukkoliikennepäätöksen ja Fölikulaarin Kakolanmäelle. Vi får se om det nästa året blir ett år när landskapen tar ansvar för social- och hälsovårdstjänster och kanske även annat – åtminstone blir beslut om dessa klara nästa år.

Toiveita on paljon, jospa vaikka maan uusi hallitus tekisi päätöksen tunnin junasta Turusta Helsinkiin. Tai pitäisikö ennemminkin sanoa Helsingistä Turkuun, sillä kyllä me tulevinakin vuosina tulemme tarvitsemaan lisää työvoimaa kasvavalle kaupunkiseudullemme.

Turun ensi vuosi näyttää valoisalta. Toivon erityisesti, että teemme täällä yhdessä jokaisena ensi vuoden päivänä parempaa kaupunkia.

Toivon valoa teidän kaikkien uuteen vuoteenne näillä Heli Laaksosen varsinaissuomalaisen positiivisilla sanoilla:

Uure vuore ohjei:
Ot käpy pois kenkäst.
Kaar vesi pois saappaast.
Nost ämpär silmiltäs.
Jua kuppis tyhjäks.
Ol ilone, ol valone, ol pulune.
Älä lait kät sirkkeli.
Älä purot kirvest kintuil.
Älä unohr kotti avaimi.
Älä karot annetui syrämei.

Heli Laaksonen

Gott nytt år!

Hyvää uutta vuotta!

Itsenäisyyspäivänä

Vuosi sitten sain pitää itsenäisyyspäivän juhlapuheen Turun konserttitalolla 100-vuotiaan Suomen juhlassa. Se oli minulle hieno ja arvokas hetki, yksi mieleenpainuneimmista puheista, joita olen viime aikoina pitänyt monia. Tässä on juhlapuheeni. Se on kirjoitettu 100-vuotiaalle Suomelle, mutta pätee hyvin myös tänä Suomen 101-vuotisitsenäisyyspäivänä.

Arvoisa100-vuotiasta Suomea juhliva juhlayleisö, ärade festpublik som firar Finlands100-årsjubileum,

Olen lapsesta asti miettinyt, minkälainen on päivä, jona Suomi juhlii 100-vuotistataivaltaan itsenäisenä maana. Ikinä en olisi voinut kuvitella, että saan tänä juhlavana päivänä pitää puheen 100-vuotiaan Suomen juhlassa. Tämä on suuri kunnia ja olen pitkin syksyä miettinyt, mitä haluaisin sanoa juuri nyt.

Se, että saamme tänään juhlia 100-vuotiasta itsenäistä Suomea, ei ole itsestään selvää, vaikka nykysukupolvien on tätä yhä vaikeampi muistaa. Siksi on tärkeää, että pysähdymme itsenäisyyspäivänä muistamaan sodan vuosia, jolloin itsenäisyytemme puolesta taisteltiin, rohkeasti, yhdessä, riippumatta taustasta, niin rintamalla kuin kotirintamalla. Haluan kiittää sodissa taistelleita veteraanejamme siitä, että meillä tänä päivänäkin on vapaa isänmaa, Suomi, yksi maailman parhaista maista elää.

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden tunnukseksi on valittu Yhdessä – Tillsammans. Se on hieno valinta. Suomen itsenäisyys on rakennettu yhdessä ja tämä juhlavuosi on rakennettu yhdessä. Yhdessä tekeminen on ainoa tapa, jolla maasta, kansakunnasta tai kaupungista rakennetaan menestyvä ja onnellinen.

Också Finlands historia rymmer ett flertal berättelser om oenighet, konflikter och motsättningar, men vi har alltid tagit oss framåt då det har funnits tillräckligt med vilja och kraft att dra åt samma håll, att tillsammans göra detta land till en bättre plats.

”Yhdessä” on myös kertomus suomalaisten moninaisuudesta. Närvi firar det 100 år gamla Finland, firar vi ett folk som består av människor med väldigt olika bakgrund. Vi firar jämlikheten och de mänskliga rättigheterna som berör oss alla: kvinnor och män, regnbågsbefolkningen, äldre och barn, sjuka och handikappade samt finländare som talar finska, svenska och andra språk som modersmål. Suomi tunnetaan maailmalla maana, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua, kouluttautua ja vaikuttaa. Tätä me juhlimme, kun me juhlimme tänään. Juhlimme monipuolista ja -kulttuurista maatamme, joka toiselle itsenäiselle vuosisadalle lähtiessään on toivon mukaan jatkuvasti suvaitsevampi maa kaikille asukkailleen.

Sadassa vuodessa Suomi on muuttunut yhä moninaisemmaksi ja yhä vahvemmin osana globaalia yhteisöä eläväksi maaksi. Olemme saattaneet joskus olla impivaara, mutta emme voi, emmekä varmasti myöskään halua olla sitä enää. Olemme osa Eurooppaa ja maailmaa, matkustamme, opimme, sivistymme ja ymmärrämme yhä paremmin, miten meidän on oltava yhdessä, paitsi keskenämme, myös muun maailman kanssa. Tämä ei vähennä vähääkään suomalaisuutta ja itsenäisen valtiomme merkitystä, päinvastoin. Vahvoina suomalaisina olemme vahvoja myös maailmalla.

Utöver att Finland på många sätt är öppnare mot resten av världen idag än för 100 år sedan, har flera andra saker i det finländska samhället också förändrats fundamentalt på hundra år.

Isoäitinisyntyi vuonna 1917. Kun mietin hänen elämäänsä ja nyt 100 vuotta myöhemmin elävän tyttäreni elämää, ne eroavat todella monin tavoin toisistaan, vaikka valokuvista katsovat hyvin samannäköiset pikkutytöt.

Lasten oikeudet ovat sadassa vuodessa edenneet Suomessa valtavasti. Siinä missä isoäitini teki pienestä saakka töitä, eikä juurikaan käynyt kouluja tai viettänyt vapaa-aikaansa leikkiessä, saati harrastuksissa, on lapsille nykyisin turvattu oikeus käydä koulua, oppia, leikkiä, osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Lapset elävät hyvin erilaisessa todellisuudessa kuin isoäitini aikanaan. Tyttäreni päiväkotiryhmän lapsista puolet puhuu äidinkielenään suomen lisäksi toistakin kieltä. Maailma on lapsille auki ihan eri tavoin, eikä mikään ole heille kummallista ennen kuin tulee joku aikuinen joka alleviivaa erilaisuutta. He rakentavat arkeaan luontevasti yhdessä, tänään ja toivottavasti myös huomenna.

På samma sätt som språklig och kulturell bakgrund inte spelar någon roll för barnen, har betydelsen av könsroller minskat i allt högre grad. På min mormors tid kunde man inte tänka sig att en flicka skulle kunna bli forskare, soldat eller president.

Tyttärelleni mikä tahansa on mahdollista, eikä siinä hänestä ole mitään ihmeteltävää.

Teknologia on tullut myös muuttamaan arkemme perustavanlaatuisella tavalla. Ei tarvitse mennä edes isoäidin lapsuusvuosiin huomatakseen muutoksen. Vain ihan viimeisen vuosikymmenen aikana olemme alkaneet olla toisiimme yhteyksissä yhä enemmän teknologian välityksellä, viettää aikaa sosiaalisessa mediassa, tehdä siellä töitä, jakaa ajatuksia, vihata ja rakastaa.

Näistä arjen muuttajista ja mullistajista huolimatta moni asia on kuitenkin edelleen perustuksiltaan samoin kuin 100 vuotta sitten. Se, miten mäntyjen keskellä kävellessä unohtaa kaiken muun, miten mieli kirkastuu pakkasöisen tähtitaivaan alla. Miten meren aaltoja voi jäädä katselemaan tuntikausiksi. Suomen luonto on sukupolvelta toiselle suuri innoituksen ja virkistyksen lähde, jota ilman emme tulisi toimeen.

Något som inte heller förändrats är att generation efter generation vill bygga upp ett bättre samhälle för kommande generationer. Varje generation har dragit sitt strå till denna stack. Kulturen och samhället förändras hela tiden, men det är vi själva som väljer i vilken riktning det sker.

Olen kiitollinen menneille sukupolville heidän halustaan puolustaa Suomea, rakentaa Suomea ja tehdä siitä maailman paras maa.

Olen kiitollinen myös tuleville sukupolville; sain viettää eilen itsenäisyyspäivänjuhlaa turkulaisten kuudesluokkalaisten kanssa ja kuunnella heidän viisaita ajatuksiaan. Meillä ei ole mitään hätää, kun nämä tulevat, globaalissa maailmassa kasvaneet, sivistyneet nuoret ottavat ohjat käsiinsä.

Vuosi sitten turkulaiset lapset ja nuoret antoivat teesejään tälle vuodelle. Niissä korostuivat vahvasti meille kaikille läheiset asiat, asiat jotka ovat meille läheisiä nyt ja jotka olivat ihmisille varmasti läheisiä myös 100 vuotta sitten – kodin ja ystävien merkitys ja lähimmäisen kunnioitus. Suomen hienoin asia on se, että jokaisesta yritetään pitää huolta. Teesit osoittavat, että turkulaiset lapset ja nuoret tietävät, mitä maailmassa pitäisi muuttaa ja mihin epäkohtiin pitäisi puuttua. Tässä muutama:

”Päiväkodissa olisi aina makaronilaatikkoa.

Autoilijoiden pitää olla vastuuntuntoisempia liikenteessä.

Ei revitä lehtiä, oksia puista.

Alla världens barn ska få leka och pyssla.

Ollaan rauhassa, ei huudeta.

Alla ska ha mat.

Saa auttaa kavereita, laulaa ja leikkiä ja jumpata yhdessä.

Lyssna på andra och visa respekt.”

Viisaita nuo lapset, vai mitä. He sanoivat paljon minua paremmin sen, mitä 100-vuotiaan Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi halusin sanoa. Halusin sanoa, että olen kiitollinen menneestä, ylpeä nykyisestä Suomesta ja luottavainen siitä, että tulevaisuus on vieläkin parempi.

Det är fint att bo i ett land där man kan känna en sådan tacksamhet, en sådan stolthet och ett sådant hopp.

Lopuksi luen katkelman nuorten Suomi 100 -runokilpailun voittajan, Topias Vehviläisen runosta. Hänen sanoillaan toivotan teille mitä hienointa itsenäisyyspäivänjuhlaa!

Sinun ansiostasi minulla on lupa olla vapaa, itsenäinen,

katsoa tulevaisuuteen avoimin silmin, elää,

tuntea, rakastua, kasvaa ja kehittyä sisulla suomalaiseksi.

Kiitos. Olen ylpeä sinusta.


Ehdolle eduskuntavaaleihin

Minut on nimetty Varsinais-Suomen vihreiden ehdokkaaksi kevään 2019 eduskuntavaaleihin.

Päätös ehdokkaaksi lähtemisestä kypsyi tällä kertaa pitkään ja pohditutti paljon. Mihinkään ei kuitenkaan ole kadonnut se palo, jonka vuoksi ikinä olen lähtenyt vihreiden ehdokkaaksi vaaleihin: maailma tarvitsee nopeita, kauas kantavia, kunnianhimoisia päätöksiä. Olen valmis ja halukas tekemään töitä sen eteen, että niitä päätöksiä saadaan aikaan.

Pitkä harkinta johtui siitä, että olen ollut eduskuntavaaliehdokkaana jo kolme kertaa sekä myös kolme kautta varakansanedustajana. Mietin, pitäisikö nyt suunnata maailmanparannustarmoa toisaalle. Olen saanut kuluneiden vuosien aikana hienoja mahdollisuuksia vaikuttaa itselleni tärkeisiin asioihin niin Turun kaupunginvaltuustossa kuin työelämässä sote-alalla, jossa Norio-keskuksemme tarjoaa tietoa ja tukea perheille, joissa lapsella on jokin harvinainen sairaus. Työni on motivoivaa, kuten myös tehtäväni valtuuston puheenjohtajana, jossa olen saanut paitsi edustaa rakasta kotikaupunkiani, myös olla vaikuttamassa siihen, että Turku on Suomen kunnianhimoisin ilmastokaupunki, jossa tehdään lähiöohjelmaa, ajetaan tunnin junaa ja huolehditaan subjektiivisesta oikeudesta varhaiskasvatukseen.

Poliittinen keskusteluilmapiiri ei ole ollut minusta viime vuosina kovin mieltä ylentävää. Monimutkaisten asioiden nopea mustavalkoistuminen ja julkisen keskustelun tuottama paine asettua ääripäihin on usein turhauttavaa. Tämäkin ajatus pyöri paljon ehdokkuuspohdinnoissani. Sen edessä en kuitenkaan suostu lannistumaan. En suostu siihen, että poliittinen kulttuuri, julkisuuspaine ja anonyymit keskustelupalstat vievät ihmisiltä halut ajaa yhteisiä asioita, niitä asioita, jotka takaavat meille elinkelpoisen pallon ja kaikille kuuluvan hyvinvoinnin. Pohdintojeni aikana taistelutahtoni on noussut: emme saa lannistua politiikan lieveilmiöiden edessä, koska se, miksi tätä tehdään, on paljon tärkeämpää.

Taistelutahtoni on noussut myös vihreän aatteen puolesta. Politiikan ulkopuolelta kumpuavat, vihreää puoluetta vahingoittaneet kohut ovat saaneet minut entistä enemmän haluamaan vihreiden eduskuntavaaliehdokkaaksi nostamaan esiin vihreiden ajatusten tärkeyttä. Meidän pitää tehdä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, torjua eriarvoisuutta ja rakentaa Suomea sellaiselle tasa-arvoiselle koulutukselle, jolle maamme menestys on perustunut. Emme voi jättää näiden laskua tulevien sukupolvien maksettavaksi. Tästä lopulta on kysymys: vihreä aate on minulle rakas ja haluan tehdä töitä sen viemiseksi päätöksiin. Siksi olen jälleen eduskuntavaaliehdokkaana.

Tämän syksyn aikana kolme ihmistä on vaikuttanut pohdintoihini merkittävästi: Touko Aallon vetäytyminen puolueen puheenjohtajan tehtävästä sairautensa vuoksi liikutti minussa jotain syvästi. Vihreät näyttäytyi minulle joukkueena, joka on haavoittuvien puolella ja tiesin haluavani olla siinä työssä vahvasti mukana. Ville Niinistön ilmoitus siitä, ettei hän enää asetu eduskuntavaaliehdokkaaksi, asetti Varsinais-Suomen vihreiden vaaliasetelmat tietysti kokonaan uuteen uskoon, mikä innosti myös lähtemään mukaan. Päätöksen omasta ehdokkuudestani olin tehnyt jo ennen tätä, mutta Villen ilmoitus vahvisti sen. Yksi ilta keskellä kiivaimpia ehdokkuuspohdintojani luimme tyttäreni kanssa iltasaduksi Sankaritarinoita tytöille -kirjasta tarinan Helvi Sipilästä. ”Ei ole oikein jättää ajamatta asioita kun tilaisuus tarjoutuu”, Helvi lausui minulle kirjan sivulla. Sanoin tyttärelleni, että Helvi on kyllä ihan oikeassa. Olen hirveän kiitollinen vihreille tilaisuudesta, joka minulle on tarjottu. Ja ehdolla eduskuntaan. Tervetuloa mukaan hommiin 💚

Kiitos

Vaalien jälkeen ei ole ikinä ennen tuntunut tältä, vaikka olen ollut ehdokkaana vaaleissa kahdeksan kertaa viimeisen 12 vuoden aikana. Vihreiden vaalivoitto ja sen tuoma mahdollisuus muuttaa Turkua ja muita kuntia tuntuu niin upealta! Suuri kiitos jokaisesta 1087 äänestä! Työ Turun kaupunginvaltuustossa jatkuu.