Sunnuntaina 15.2. vietetään ravintolapäivää. Tervetuloa silloin nimikkokahvilaani Ellun Kanoihin!

Turun kaupunginvaltuusto päätti eilen pysyttää Kauppatorin maanalaisen pysäköintiluolan sallivan asemakaavan äänin 34-33. Toriparkki sai siis jälleen yhden äänen enemmistön, vaikka viime vaaleissa valitusta valtuustosta niukka enemmistö ilmoitti vaalien alla vastustavansa parkkia. Osa oli kuitenkin vaihtanut mielipidettään tai halukas pysymään vanhan valtuuston päätöksessä.

Turun keskusta kaipaa kipeästi kehittämistä. Tästä tuskin kukaan turkulainen on eri mieltä. Keskusta tarvitsee lisää kävelyalueita, viihtyisiä paikkoja välillä kävelykatu- kauppatori-jokiranta-historiallinen keskusta, tapahtumia, katukahviloita, pyöräteitä ja selkeämpiä pysäköintijärjestelyjä.

Minua on tässä toriparkkitiimellyksessä jäänyt todella paljon askarruttamaan, miksi tämä kaikki pitää sitoa toriparkkiin. YLE Turun vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan turkulaisista 20 % kannattaa toriparkkia. Valtuutetuista sitä kannattaa noin puolet, riippuen täysin valtuuston senhetkisestä kokoonpanosta. Mikä tolkku siinä on, että kärkihankkeeksi, johon sidotaan kaikki muu, otetaan maanalainen pysäköintiluola, joka jakaa kaupungin näin voimakkaasti kahtia?

Keskusta olisi jo nyt paljon elinvoimaisempi, jos olisi ymmärretty etsiä kompromissia, jolle löytyisi kaupungista vahvempi tuki. Pysäköinnin järjestämisessä olisi voitu harkita toria ympäröivien kortteleiden maanalaisten tilojen käyttöönottoa tai Louhen laajentamista ja sisään- ja uloskäyntien mietintää. Varmaan muitakin vaihtoehtoja olisi. Torin maanpäällinen kunnostus olisi saatu jo vuosia sitten alkamaan ja se olisi voinut olla se piristysruiske, jota keskustaan nyt peräänkuulutetaan. Piristysruiske voisi olla myös lasten kaupunkikeskustan kehittäminen luomalla lapsiperheille suunnattu sisä- tai ulkoalue keskustassa. Fortuna-korttelin kehittäminen, kävelykadun laajentaminen tai Vanhan Suurtorin elävöittäminen voisivat myös toimia tarvittavana piristeenä.

Aloitteeseeni lasten keskustan kehittämisestä vastattiin vuonna 2011, että keskusta on liian saasteinen ja meluisa paikka lapsille. Samaan aikaan tuota kehitystä lisätään kaavoittamalla tilaa parkkiluolalle, jonne ajetaan sisään torin kulmalta. Sellaista keskustaa minä en haluaisi ja ainakin puolet turkulaisista on kanssani samaa mieltä. Mielestäni keskustan kehittämisessä on vain yksinkertaisesti strategisesti tyhmä valinta ajaa toriparkkia kuin käärmettä pyssyyn, kun se raivostuttaa puolta turkulaisista niin paljon.

Olen miettinyt paljon, miten tästä poteroituneesta pattitilanteesta päästäisiin eteenpäin. Yksi keino olisi antaa turkulaisten ratkaista toriparkin kohtalo kuntalaisäänestyksellä. Sen tulokseen pitäisi sitoutua puolin ja toisin. Koska tällaista ei ole järjestetty edes silloin, kun 12 000 ihmistä sitä valtuustolta vuonna 2009 vaati, se ei näyttäydy nytkään mahdollisuutena. Koska tähän mennesä on tehty päätös vain toriparkin mahdollistavasta kaavasta, jää itse hankkeesta päättäminen vielä tuonnemmaksi. Sen vastustaminen siis jatkuu. Keskustan kehittäminen ei etene. Viisaampikin tie olisi olemassa.

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi eilen budjetin vuodelle 2015. Vihreiden neuvottelutavoitteista suurin osa liittyi kouluihin ja päiväkoteihin. Pääosa noista tavoitteista käsitellään vasta joulukuussa valtuustoon tulevassa koulu- ja päiväkotiverkkoesityksessä, joka aikataulun vuoksi päätettiin irrottaa budjetista. Tässä on pitämäni ryhmäpuheenvuoro budjetista:

Syksyn aikana kaupungin kuumimpiin keskusteluaiheisiin ovat kuuluneet koulut ja päiväkodit. Näissä keskusteluissa on joskus pohdittu, tarvitseeko Turun välttämättä säästää ja jos tarvitsee, miten säästöt tulisi kohdentaa. On oleellista huomata, että tätä budjettia ei nyt rakenneta yksinomaan säästöjen varaan, vaan velkaantuminen jatkuu. Ensi vuoden budjetti on kaupunginjohtajan esityksessä 24 miljoonaa euroa miinusmerkkinen. Tämä on hyvä, sillä puhuisimme todella mahdottomista leikkauksista palveluissa, jos velkaa ei lisättäisi ja jos budjetin tasapaino yritettäisiin saavuttaa jo ensi vuonna. On siis harha-ajatus, etteikö velkaa otettaisi. Pelkällä velanotolla tässä ei kuitenkaan selvitä. Jos menot ylittävät jatkuvasti tulot, velkaantuminen menee melko nopeasti liian pitkälle. Turulla on onneksi ollut vanhoja ylijäämiä, jotka ovat mahdollistaneet tilapäiset alijäämäiset budjetit, mutta jos tuloja ja menoja ei saada kohtaamaan toisiaan, pussinpohja varakukkarolla tulee äkkiä vastaan. Ei tässä siis auta muu kuin yrittää lisätä tuloja ja vähentää menoja siten, että ne kohtaisivat toisensa paremmin. Veronkorotuksista ei tällä kertaa ole puhuttu, koska se kortti käytettiin juuri viimeksi, mutta jos valtio jatkaa leikkauksiaan, täytyy tuo verokeskustelu varmasti kohdata vielä uudelleen tämän valtuustokauden aikana.

Säästöjen kohdentamisesta on sen sijaan erittäin relevanttia keskustella. Olemme vihreissä olleet erityisesti huolissamme niistä opetuksen asioista. Suuren osan keskustelusta kävimme jo kesäkuussa suunnittelulukuja ja elokuussa uudistusohjelma 2:ta hyväksyessämme. Budjetti on näiden keskustelujen mukainen. Vihreille on ollut koko tämän ajan ensiarvoisen tärkeää, että opetuksen säästöjä hillitään. Opetuksenkin on osallistuttava säästöihin, koska se on niin merkittävä siivu koko kaupungin toiminnasta, mutta se on toimintaa, jolla on pitkäaikaiset vaikutukset tulevaisuuteen, koska puhumme lapsista ja heidän hyvinvoinnistaan koko heidän loppuelämäkseen, jolla taas on vaikutus koko yhteiskuntaan. Tiedämme, että tehokkaampi lastensuojelu ja lasten hyvinvoinnista huolehtiminen edellyttävät huomion kiinnittämistä lasten peruspalveluihin eli päivähoitoon ja kouluun, sinne, missä lapset arkeansa viettävät. Olemme halunneet painottaa juuri tätä asiaa budjettineuvotteluissa.

Uudistusohjelman yhteydessä tavoitteemme lisämiljoonan saamisesta opetustoimeen toteutui ja kaupunginjohtajan budjettiesitys on nyt rakennettu sen mukaan. Haluamme vielä tähdentää opetukseen kohdistuvalla kirjauksella, että tuo miljoona tulee valtuuston päätöksen mukaisesti käyttää opetusresurssin lisäämiseen, toisin sanoen siihen, ettei opettajia ja avustajia tarvitse vähentää aivan niin dramaattisesti kuin alun perin oli suunnitteilla.

Tämän jälkeen valtion opetussäästöt saavat riittää. Suomessa pitää ymmärtää koulutuksen ja sivistyksen merkitys koko kansan hyvinvoinnille ja menestykselle ja ennen kaikkea koulun merkitys oppilaiden hyvinvoinnin taustalla. Kun valtionosuuksia leikataan, se heijastuu suoraan kuntien opetustoimeen. Näiden leikkausten on loputtava.

Opetuksen osalta vielä opettajavähennyksiä kuumempi keskustelunaihe on ollut koulu- ja päiväkotiverkkosuunnitelma, josta ei tänään päätetä. Suunnitelma liittyy budjettiin, mutta koskee ensi vuotta sen verran vähän, että se on mahdollista ja hyväkin käsitellä erikseen. Tähän aikatauluun se ei mitenkään olisi ehtinytkään. On tärkeää että verkosta nyt kerättävä palaute käsitellään kunnolla ja että siihen vastataan julkisesti esityslistalla. Ja on tärkeää että me kaikki tutustumme siihen huolella ennen lopullisten päätösten tekemistä joulukuussa. Vihreillä oli koulu- ja päiväkotiverkon selvennyksiin liittyviä budjettitavoitteita, mutta koska asia päätettiin irrottaa budjettiprosessista, palaamme näihin sitten verkon yhteydessä.

Sivistystoimen budjetti sisältää myös päivähoitoon kohdistuvia toimenpiteitä. Nekin liittyvät tuohon myöhemmin ratkaistavaan palveluverkkoon, mutta koska budjettiin liittyy uudistusohjelman tavoite lisätä palvelusetelipäivähoidon osuutta, haluan sanoa siitä myös tässä yhteydessä muutaman sanan. Valtuusto on hyväksynyt linjauksen siitä, että oman päivähoidon osuus vuonna 2018 olisi 70 % ja ostetun osuus 30 %. Tämänhetkiset luvut ovat noin 75/25, joten palvelusetelitoimintaa voidaan muutaman seuraavan vuoden aikana vielä harkiten lisätä hieman. Kun tätä tehdään, on samalla huolehdittava tarkkaan, että kunnallinen päiväkotiverkko pysyy kattavana, sillä perheillä pitää olla mahdollisuus valita myös kunnallinen vaihtoehto takuuhintoineen ja kesäalennuksineen. Tarkastelemme päiväkotiverkkoa tässä valossa.

Jos joulukuussa tehtävä koulu- ja päiväkotiverkkopäätös aiheuttaa muutoksia kasvatus- ja opetuslautakunnan budjettiin taloussuunnitelmakaudella, budjettiin on silloin palattava. Tällä budjettipäätöksellä emme siis vihreissä sitoudu esitettyyn verkkoratkaisuun sellaisenaan, vaan päätös tehdään erillään ja sen vaikutukset budjettiin arvioidaan päätöksen jälkeen. Tarvittaessa budjettia tulee tuon päätöksen jälkeen muuttaa. Ensi vuoden talousarvioon verkkopäätöksillä ei vielä pitäisi olla merkittäviä vaikutuksia, mutta tuo uudelleen tarkastelu koskee erityisesti vuotta 2016.

Nämä opetustoimen toimenpiteet ovat rahallisesti melko mitättömiä, kun niitä verrataan isoimpiin menoeriin, kuten sairaanhoitopiirin maksuosuuksiin. On selvää, että se on asia josta on pakko puhua, kun budjetista puhutaan, sillä se on keskeinen budjetin ongelmakohta. Siksi on hyvä että valtuusto lisää kirjaukset sairaanhoitopiirin kanssa käytävistä neuvotteluista ja siirtoviivemaksujen vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä.

Hyvinvointitoimialalta haluan lisäksi nostaa esille lastensuojelun, josta päätimme uudistusohjelma 2:ssa tehdä toimintamalliuudistuksen entistä ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Kuulemma jo pelkällä jonon kääntämisellä ja uusiin asiakkaisiin välittömällä yhteydenotolla on saatu aikaan muutoksia. Tämä antaa lupaavan kuvan siitä, että asioita voidaan tehdä toisin ja että tästä on luvassa näkyviä vaikutuksia.

Vihreiden päätavoitteet liittyivät kouluihin ja päiväkoteihin, jotka tulevat nyt osittain huomioiduiksi ja osittain päätetyiksi verkkoratkaisun yhteydessä. Tavoitteenamme on edelleen, kuten lukuisissa aiemmissa budjettikäsittelyissä, myös jatkaa Turun keskustan pyörätieverkon toteuttamista Humalistonkadun pyörätiellä, joka on ainut puuttuva pala pyöräilijöiden moottoritieverkossa kaupungin pohjois-etelä-akselilla. Kaupunginhallitus käsittelee investointilistaa, jossa tuo pyörätie on mukana 20 000 eurolla. Tulemme tuossa käsittelyssä esittämään sen investoinnin lisäystä toisista investointikohteista ensi vuodelle summalla, joka vihdoin mahdollistaa hankkeen toteutumisen.

Aivan lopuksi haluan vielä mainita kaupunkistrategian, josta tuli käsittääkseni lähes koko valtuuston mielestä aika hyvä. Meidän on syytä katsoa sen perään tästä eteenpäinkin. On erinomaista että strategia ei ole enää mikään erillinen osa kaupungin toiminnassa, vaan se kulkee sopimuksissa mukana budjettikirjassa. Tämä työ on kuitenkin vasta alussa. Tässä toimintasuunnitelmassa strategiaa on jalkautettu sopimuksiin, mutta aika vahvasti sektorirajoittain. Mittarit ja niiden tavoitearvot ovat myös vielä kehitysvaiheessa. Kun olemme esimerkiksi päättäneet tavoitella hiilineutraalia Turkua vuonna 2040, tuo tavoite täytyy olla mukana kaikkien toimialojen sopimuksissa mittaroituna ja eri vuosille asetetuilla tavoitetasoilla. Tällä hetkellä se on mainittu ainoastaan ympäristötoimialalla ilman vuosikohtaista tavoitetasoa. Tämä koskee myös kaikkia muita strategisia tavoitteita, tämä vain esimerkkinä. Koska olemme jo valtuustokauden puolivälissä, odotan tämän työn toteutuvan ensi vuoden aikana, jotta meillä on konkreettisia tuloksia jokaisesta asettamastamme tavoitteesta kun tämä valtuustokausi päättyy. Vaikka taloudessa on tiukat ajat, strategiaa ei pidä unohtaa. Sitä tarvitaan silti ja juuri siksi.

Varsinais-Suomen vihreiden jäsenäänestys piirin eduskuntavaaliehdokkaista päättyi viikko sitten ja tulokset julkistettiin tällä viikolla. Nöyrän kiitollisena ja valtavan iloisena otan vastan jäsenäänestyksessä saamani paikan eduskuntavaaliehdokkaana. Tästä vaalikampanja käynnistyy toden teolla.

Tervetuloa mukaan tekemään Elina2015 -kampanjaa! Mukana voi olla vaikkapa suunnittelemassa, varainkeruussa, jakamassa mainoksia tai levittämässä vaalisanomaa tuttavapiirissään ja somessa. Ota yhteyttä minuun (elina.rantanen at vihreat.fi) tai kampanjapäällikkööni Heidiin (heidi.haapala at turku.fi), jos voisit kuvitella olevasi mukana! Nyt lähdetään hakemaan takaisin vihreiden toinen eduskuntapaikka Varsinais-Suomesta!

Varsinais-Suomen vihreät valitsee ensimmäistä kertaa eduskuntavaaliehdokkaansa jäsenäänestyksessä. On hienoa, että pienen vaalityöryhmän sijaan koko jäsenjoukko pääsee vaikuttamaan siihen, ketkä piiristä lähtevät ehdolle. Samalla se on kovin jännittävää! Jäsenäänestys on parhaillaan käynnissä ja päättyy 1.10. Tulokset selviävät seuraavalla viikolla. Ehdokasehdokkaisiin voi tutustua täällä.

Lähdin mukaan ehdokkaaksi jäsenäänestykseen perusteellisen harkinnan jälkeen. Olen tullut kaksi kertaa valituksi varakansanedustajaksi ja päätin, että vielä kerran yritän tavoitella kansanedustajuutta, koska se on työ, jota kaikkein mieluiten seuraavaksi tekisin. Kymmenen vuotta kunnallispolitiikassa ovat osoittaneet, että koen politiikan todella omaksi lajikseni ja innostun sen parissa usein, oli kyse sitten Turun keskustan pyöräteiden lisäämisestä, toimivammasta lastensuojelusta, aurinkoenergiasta, perustulosta, monimuotoisesta kulttuurista, tunnin junasta tai työntekijöiden elämän helpottamisesta koko ajan muuttuvassa työelämässä. Uskon edelleen, että hyvillä päätöksillä rakennetaan menestyvää Suomea ja reilua maailmaa ja haluan tottavie olla edistämässä ja tekemässä niitä päätöksiä.

Nyt siis jännitetään, tulenko jäsenäänestyksessä valituksi kansanedustajaehdokkaaksi. Jos tulen, on aika pyöräyttää uusi vaalikampanja täysillä käyntiin!