Sain jatkaa toimintaani Turun kaupunginvaltuutettuna 1127 äänen voimin. Nöyrä kiitos jokaisesta! Yritän pitää niistä hyvää huolta. Kiitos kaikille kampanjassani auttaneille ja kiitos kaikille vihreiden ehdokkaille hyvästä kampanjahengestä ja työstä, joka kantoi 10 valtuustopaikkaan. Nyt pitää levätä hetki ennen tuloksen analysointia.
Minä haluan Turun, johon rakennetaan lisää pyöräteitä, jossa ratkaistaan tosissaan ilmastokriisiä, jossa parkkipaikkojen sijaan rakennetaan ihmisille tärkeitä tiloja, kuten leikkipuistoja, jossa lapsiperheisiin riittää kodinhoitajia, jossa asukkaiden terveyttä ja hyvää oloa vaalitaan ja ongelmia ennaltaehkäistään, jossa lähikirjastoja ei suljeta vaan kehitetään ja jossa kulttuuria arvostetaan.
Minun numeroni on 494. Muut hyvät vihreät ehdokkaat löytyvät numeroilla 426-525. Turun suunta ratkaistaan nyt. Muistetaan äänestää 🙂
Kokoan tähän top kolme -aiheet, joista minulta on kysytty näiden vaalien alla. Kantojani muihin asioihin löytää mm. YLEn ja Turun Sanomien vaalikoneista. Jos mielipidettäni johonkin tärkeään asiaan ei löydy näiltä sivuilta tai vaalikoneista, sitä voi kysyä minulta suoraan kävelykadun vaalimökillä, sähköpostilla (elina.rantanen@vihreat.fi), facebookissa tai tässä.
Toriparkki
Ylivoimaisesti suosituin keskustelunaihe vaalimökillämme on ollut Turun toriparkki. Useampi turkulainen on tullut kiittämään, että olemme jaksaneet taistella sitä vastaan. Muutama iäkäs ihminen on tullut kertomaan, että on ikänsä äänestänyt samaa puoluetta, mutta on nyt – ainakin osittain toriparkin takia – pakotettu vaihtamaan puoluetta. Useampi minua haastatellut on lopuksi kyseltyään teemoistani ja ajatuksistani viimeisenä kysymyksenään esittänyt: – Ja vastustathan toriparkkia? Jotkut ovat tulleet kysymään, mitä mieltä vihreät ovat toriparkista.
Kerrottakoon se nyt tässäkin. Kaikki vihreät vastustavat toriparkkia, koska emme halua kehittää Turun keskustaa automarketiksi (tällaiseksi haluamme sitä kehittää), koska nykyisissä parkkiluolissa on tilaa, koska jos tila loppuu, löytyy savimaata parempia vaihtoehtoja autojen lisäpaikoiksi (Louhen laajentaminen), koska emme halua torikauppaa myllerrykseen neljäksi vuodeksi kun takuita sen kohtalosta ei ole (Puutori parkkeineen ei ole kannustava esimerkki) ja koska joukkoliikenne kärsii toriparkin rakentamisen ajan ja sen tappiot koituvat veronmaksajien kukkarolle. Äänestämällä vihreitä saa varmasti toriparkkia vastustavan valtuutetun riippumatta siitä, ketkä meistä ehdokkaista tulevat valituiksi. Muissa puolueissa on sekä vastustajia että kannattajia, jolloin oma ääni saattaa mennä vastakkaista kantaa edustavan laariin.
Pikaraitiotie
Monet ovat kysyneet, miksi haluamme Turkuun pikaraitiotien ja millä rahalla se rakennettaisiin. Toiset ovat ihmetelleet, onko moiseen varaan tällaisena taloudellisena aikana.
Pikaraitiotie on tulevaisuuden joukkoliikennettä, jolla kuljetetaan isoja määriä ihmisiä nopeasti, tehokkaasti ja tiheästi. Se houkuttelee sellaisiakin matkustajia, jotka nyt eivät käytä joukkoliikennettä juuri edellä mainittujen seikkojen vuoksi. Turun joukkoliikenne 2020 -selvityksessä on todettu, että busseilla, kulkivatpa ne millä tahansa polttoaineella, voidaan Turun joukkoliikenteen käyttöä lisätä vain tiettyyn rajaan asti. Jos haluamme siirtää liikenteen painopistettä merkittävästi autoilta joukkoliikenteelle, on raitiotie ainoa vaihtoehto. Me haluamme tätä siksi, että voisimme leikata ilmastokriisiä lisääviä kasvihuonepäästöjämme, että kaupunkikuva olisi viihtyisämpi (autot eivät varsinaisesti ole viihtyisyyden ydintä), että liikenneturvallisuus ja ilmanlaatu paranisivat, että tilaa voitaisiin käyttää väylien ja parkkipaikkojen sijaan kävelyalueisiin, leikkipuistoihin ja muuhun inhimilliseen, että melua olisi vähemmän. Pikaraitiotie on eri asia kuin vanha raitsikka: se ei kolise, se kulkee nopeasti ja on esteetön. Kaiken liikenteellisen etunsa lisäksi se lisää Turun elinvoimaa, nostaa maan arvoa radan varressa ja on osa tarpeellista kaupungin viemistä tuleville vuosikymmenille.
Investointi on kallis, se on selvä. Kaupunki ei voi sitä yksin rahoittaa, vaan tarvitsemme mukaan valtion ja mahdollisia muitakin tahoja. Koko raideverkkoa ei kuitenkaan tarvitse rakentaa heti. Pitkällä aikavälillä investointi maksaa itsensä takaisin kohonneena maan arvona, kaupungin vetovoimaisuuden kasvattajana ja vähentyneiden joukkoliikenteen julkisen tukemisen tarpeina.
Miksi vihreät
Kolmanneksi yleisin aihe kummunnee heiltä, jotka nyt ovat vaihtamassa puoluetta ja haluavat tietää tarkemmin vihreiden keskeisistä tavoitteista ja ylipäätään siitä, millaisia olemme. Turun vihreiden vaalitavoitteet löytyvät vaaliohjelmastamme. Haluamme sekä päätöksenteoltaan että ilmapiiriltään avoimen Turun, jossa tehdään kestävää ympäristöpolitiikkaa mm. rakentamalla lisää pyöräteitä ja raiteita, painotetaan ennaltaehkäisyä ja huolehditaan palveluiden oikeudenmukaisuudesta huomioimalla päätöksenteossa erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat.
Minulla on ollut kunnia toimia vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajana Turussa viimeiset kaksi vuotta. Kokosimme valtuustoryhmässä kevään päätteeksi yhteen, mitä olemme saaneet aikaan kuluneella kaudella. Vaalitilinpäätöksemme kertoo politiikasta, jota olemme tehneet.
Itse valitsin vihreät puolueekseni aikoinaan siksi, että koin sen parhaiten vastaavan nykyajan ongelmiin: luonnon rajallisiin resursseihin, ihmisten eriarvoisuuteen ja muuttuneen työelämän haasteisiin. Koen näin edelleen. Halusin puolueen, joka ei aja tietyn eturyhmän asiaa, vaan yrittää hahmottaa päätöksenteossa miten se vaikuttaa meihin kaikkiin ja erityisesti heihin, joiden ääni on heikko tai joilla sitä ei ole ollenkaan.
Lopuksi haluan vielä alleviivata itselleni erittäin tärkeää asiaa vihreissä. Viihdyn porukassa tavattoman hyvin, koska meillä on niin upeita, yhteen hiileen puhaltavia ehdokkaita. Tänäänkin useampi kanssaehdokkaani on luukuttanut vaalilehteäni eri puolilla Turkua, vaikka en pysty tarjoamaan vastaavaa vastapalvelusta. Vaalimökillä olen kuullut useita kertoja jonkun ehdokkaamme suosittelevan äänestäjälle jotain toista ehdokasta, jos ei ole itse ollut juuri sitä mitä äänestäjä kenties etsii. Nykyistä valtuustoryhmäämme on ollut mukava johtaa, koska se koostuu yhteistyökykyisistä, ajattelevista ihmisistä, jotka eivät ole tulleet politiikkaan riitelemään tai törkkimään toisiaan kyynärpäillään, vaan saamaan asioita eteenpäin, tekemään Turusta vihreämpää. Saattaa kuulostaa sokeriselta, mutta olen kuullut, ettei kaikilla ole asiat näin, joten ehkä se sitä sitten onkin. Ja siksi olen itsekin mielelläni ehdolla edelleen. Näitä mainioita ihmisiä löytyy kokonaiset sata kappaletta numeroilla 426-525.
On syyskuu. Kuntavaaleihin on aikaa alle kaksi kuukautta. On siis aika laittaa pyörät pyörimään!
Olen ollut nyt kaksi kautta Turussa kaupunginvaltuutettuna. Tänä aikana on Turussa tapahtunut paljon myönteistä. Myös ikäviä päätöksiä on tehty ja sitten on asioita, joissa ei ole tapahtunut mitään. Selkein ja minulle paitsi käytännöllinen, myös melko symbolinen paikallaan junnaava asia on pyörätiet. Keskustan pyörätieverkko ei ole edistynyt kovinkaan monella metrillä viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Siksi halusin ottaa pyörät mukaan vaalisloganiini.
Turun kaupunginvaltuusto on päättänyt keskustan pyörätieverkosta jo useaan otteeseen. Kun näihin päätöksiin perustuvia esityksiä on tuotu ympäristö- ja kaavoituslautakuntaan, ne on lähetetty takaisin maata kiertävälle radalle, koska kokoomuksen ja sdp:n edustajat eivät siedä sitä, että ne poistavat muutaman kadunvarsipysäköintipaikan kyseisiltä kaduilta. Näihin muutamaan parkkipaikkaan tiivistyy niin paljon Turun päätöksenteosta, että ne ansaitsevat tulla mainituiksi. Nuo muutamat parkkipaikat ovat olleet yksiä kiistanalaisimpia asioita kuluneina vuosina.
Minä haluan puhua pyöräilyn puolesta monesta syystä. Keskeisin on se, että kaupunkiin ei vain mahdu enempää autoja. Jos kaikilla turkulaisilla aikuisilla olisi auto, tulisi liikenteestä katastrofi: tarvittaisiin rutkasti lisää teitä, kaistoja ja pysäköintitilaa. Nämä kaikki merkitsevät väistämättä lisää rumuutta, epäviihtyisyyttä, melua ja päästöjä. Minä taas haluaisin lisää kauneutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Siksi autoilun määrää pitäisi hillitä ja pyöräilystä tehdä niin houkuttelevaa, että se sopisi mahdollisimman monen liikkumismuodoksi. Pyöräily on myös melko tasa-arvoinen liikkumismuoto: kaikki liikuntakykyiset pystyvät ajamaan pyörällä. Jos useampi autoilija siirtyisi pyörän selkään, tai vaihtoehtoisesti bussin kyytiin, jäisi enemmän tilaa autoiluun niille, joille se on liikkumisvälineenä välttämätön. Polkupyörä on minusta myös jotenkin hyvin kaunis ja sympaattinen kapistus. Se on mainio arkiliikkumisen väline, joka lisää kaupunkiin hyvinvointia kaikin tavoin. Olen tällä hetkellä erityisen ihastunut laatikkopyöriin ja pyöräkärryihin ja mietin kuumeisesti, minkälaisen hankkisin omaan kaksilapsiseen perheeseeni. Kaupungin keskustaan ei perheen kanssa kyllä tee mieli lähteä ennen kuin se keskustan pyörätieverkko on valmis. Painajaisissa kuvittelen pyöräileväni kärryn kanssa Auransillan yli torille ostamaan tomaatteja. Jotta se ei olisi painajaismaista, tarvitaan lisää pyöräteitä. Mitä tulee niihin muutaman kadunvarsipaikan menetykseen – viihtyisyyden eteen on tehtävä uhrauksia. Turussa on parkkitaloja, joihin voi pysäköidä, jos keskustassa on pakko liikkua autolla. Vaihtoehtojakin on.
Turussa pitää pyörittää pyöriä monessa muussakin asiassa, mutta niistä lisää myöhemmin. Tämä olkoon vaalikampanjan aloituskirjoitus, jotta pyörät lähtevät pyörimään.
Elina Rantanen 