Lapsiperheiden pahoinvointi on kaikkien huulilla, eikä suotta. Kuilu hyvin- ja huonosti voivien perheiden välillä on kasvanut, mikä on tragedia sekä lapsille, perheille että koko yhteiskunnalle. Keinoja tilanteen parantamiseksi tarvitaan ja paljon. Ongelmana on tietysti se, että rahaa ei ole tulossa lisää mistään ja väestön ikääntyessä yhä kasvava osuus yhteisestä potista menee vanhuspalveluihin. Kaikenlaisia toimenpiteitä pitää keksiä. Yhdestä mahdollisesta tein aloitteen eilisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa:

Aloite lapsiperheiden kodinhoitajatoiminnan selvittämiseksi

Turun kaupunginvaltuuston päättämässä lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmassa pyritään lapsiperheiden varhaiseen tukeen, jolla voitaisiin lisätä lapsiperheiden hyvinvointia ja vähentää lastensuojelupalveluja tarvitsevien perheiden määrää, erityisesti lasten huostaanottoja.

Perheiden varhaista tukea on lisätty, mutta ennaltaehkäisyyn olisi syytä investoida vielä nykyistäkin enemmän. On perheitä, jotka tarvitsevat konkreettista apua arjestaan selviytymiseksi, mutta eivät varsinaisia lastensuojelutoimenpiteitä. Usein perheillä on myös korkea kynnys pyytää apua, koska pelätään leimautumista lastensuojelun asiakkaaksi ja lasten menettämistä. Tarvitaan lisää kevyttä ja väliaikaista apua perheisiin, joita tällainen apu auttaisi eteenpäin ilman raskaampia toimenpiteitä. Yksi avun muoto on kodinhoitajat, jotka käyvät perheissä, jotka hyötyvät tällaisesta avusta. Esimerkiksi yksinhuoltajaperheissä vanhemman sairastuttua olisi apua tällaisesta tuesta. Onkin syytä selvittää, missä määrin kodinhoitajatoimintaa tällä hetkellä on tarjolla, osataanko sitä hakea, voitaisiinko tätä tukea lisätä ja sen saamista helpottaa.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Turun kaupungissa selvitetään mahdollisuus kodinhoitajien saamiseksi lapsiperheisiin, jotka erityisesti tarvitsisivat tällaista apua.