Olen vihreiden pormestariehdokas 13.4.2025 järjestettävissä kuntavaaleissa. Mitä tämä tarkoittaa? Turussa on käytössä pormestarijärjestelmä, jossa eniten vaaleissa ääniä saaneen puolueen pormestariehdokkaasta lähtökohtaisesti tulee pormestari. Kaupunkilaiset äänestävät kaupunginvaltuutettua ja siinä samalla he voivat vaikuttaa siihen, kenestä tulee pormestari. Kaupunkilaisten valitsema valtuusto valitsee keskuudestaan pormestarin ja apulaispormestarit, jotka johtavat kaupunkia yhdessä virkajohdon kanssa. Apulaispormestarit valitaan vaalituloksen perusteella pormestariohjelmassa mukana olevista puolueista. Olen siis samalla tavalla ehdokkaana kuntavaaleissa kuin kaikki muutkin kuntavaaliehdokkaat, mutta lisäksi vihreät ovat asettaneet minut pormestariehdokkaakseen.

Minun pormestariohjelmani runko vuosille 2025-2029 on tällainen:

Turku – 800-vuotias parhaan arjen hiilineutraali kaupunki

Vuonna 2029 Turku täyttää 800 vuotta. Samana vuonna olemme luvanneet olla hiilineutraali kaupunki. Ilmastotavoitteet ja arvokkaan historian yhdistyminen kestävään, kiinnostavaan tulevaisuuteen näkyvät seuraavien vuosien aikana Turussa vahvasti. Isojen tavoitteiden lomassa me turkulaiset elämme tavallista arkea. Sen tulee toimia niin hyvin, että voimme ylpeästi sanoa olevamme parhaan arjen kaupunki. Arki muodostuu monista tekijöistä, joita käyn seuraavassa läpi.

Lasten kaupungissa on hyvä kasvaa

Paitsi että lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu meidän aikuisten ykköstehtäviin, myös kaupungin taloudesta yli 70 % käytetään lasten ja nuorten palveluihin, joten ei ole yhdentekevää, miten tämä tehdään. Lasten kuuluu saada kasvaa ja oppia rauhassa ja voida hyvin. Heidän kuuluu saada käsiinsä sellainen tulevaisuus, jossa on toivoa ja valoa. Siksi ylipäänsä kaikki mitä teemme, on myös lapsia varten.

Lasten tärkeimpiä arjen paikkoja ovat koulut ja päiväkodit, joista meidän on pidettävä hyvää huolta. Tämä tarkoittaa riittävää määrää osaavia aikuisia sekä turvallisia ja terveellisiä tiloja. Turussa on meneillään jättiläismäinen koulu- ja päiväkotitilojen uudistus, jossa rakennuksia sekä korjataan että rakennetaan uudestaan, jotta kaikki saisivat viettää päivänsä terveissä tiloissa. Tätä uudistusta on jatkettava. Koulujen eriytyminen lasten äidinkielen tai sosioekonomisen taustan mukaan on haitaksi sekä lapsille itselleen että koko yhteiskunnalle. Tämä kehitys on saatava kääntymään panostamalla enemmän kouluihin, joissa siihen on tarvetta ja järjestämällä oppilaita houkuttelevaa painotettua opetusta eri puolilla kaupunkia.

Hyvässä lasten ja nuorten kaupungissa pitää olla myös hyvät nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut, joissa voi saada aikuisen tukea myös koulupäivän jälkeen. Kaupunkiympäristössä on oltava tilaa kaikenikäisille, mikä tarkoittaa esimerkiksi keskustaan pitkään suunnitellun leikkipaikan toteuttamista tai sitä, että nuorilta kysytään, minkälaista kaupunkitilaa he haluavat.

Lisää luontoa kaupunkiin

Meistä jokainen tarvitsee luontoa hyvinvointinsa ja terveytensä ylläpitämiseksi. Joka puolella kaupunkia pitää olla lähiluontoa, johon on helppo mennä. Kaavoitettaessa uutta pitää suunnittelussa soveltaa niin sanottua 3/30/300 -periaatetta, joka tarkoittaa, että jokaisesta ikkunasta näkyy vähintään kolme puuta, latvuspeittävyys on vähintään 30 % ja isommalle viheralueelle on matkaa enintään 300 metriä.

Luonto ei ole vain meitä ihmisiä varten. Koko maapallon toiminta on riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta ja kaupungeilla on tärkeä rooli sen lisäämisessä. Turun on jatkettava luonnon monimuotoisuusohjelmansa toteuttamista ja asetettava seuraavalle kaudella korkeammat tavoitteet. Tiukan suojelun piiriin pitää saada 10 % kaupungin omistamasta maa-alasta ja monimuotoisuutta on lisättävä eri tavoin kaupungissa istutuslajien valinnasta uhanalaisten lajien elinolosuhteiden lisäämiseen. Saaristomeri on yksi Turulle erityinen luontoympäristö, jonka suojelutoimia on jatkettava ja kehitettävä entistä vaikuttavimmiksi.

Ilmastokriisi ratkaistaan nyt

Turku on päättänyt olla hiilineurtaali vuonna 2029. Tämä tulee eteen seuraavalla vaalikaudella. Viimeiset vuodet ovat kaikkein vaikeimpia, sillä helpoimmat ja nopeimmat toimet on jo tehty. Vuoden 23 loppuun mennessä Turku on vähentänyt päästöjään 63 %, joten mahdoton tavoite ei ole. Se edellyttää kuitenkin erittäin suurta kunnianhimoa etenkin kaikkein isoimman päästölähteen, liikenteen, päästöissä. Myös lämmityksen ja sähköntuotannon päästöjä on edelleen laskettava.

Liikenteen päästöjä ei pystytä vähentämään muutamassa vuodessa yhdellä keinolla, vaan keinoja tarvitaan paljon. Joukkoliikenteen runkolinjauudistus toteutuu vuonna 2025. Se lisää joukkoliikenteen ajotunteja lähes kolmanneksen. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta pitää edelleen lisätä ottamalla runkolinjojen tueksi joukkoliikennekaistoja ja muita etuuksia. Raitiotie ei ratkaise vuoden 2029 päästötavoitetta, mutta se tulee rakentuessaan vaikuttamaan siihen, että Turku voi olla ilmastopositiivinen vuoteen 2040 mennessä. Raitiotie on merkittävä kaupunkikehityshanke, joka on onnistunut kaikkialla missä se on toteutettu. Turun väestönkasvu edellyttää joka tapauksessa investointia mittavaan joukkoliikennehankkeeseen.

Vuonna 2023 hyväksyttyä pyöräväylien tavoiteverkkoa täytyy toteuttaa edelleen. Seuraavalla kaudella jo päätettyjen ja osittain rakennettujen Itäisen Rantakadun, Hämeenkadun, Puutarhakadun, Itäisen Pitkäkadun ja Lemminkäisenkadun pyöräväylien sekä Raunistulan ja Lauttarannan kävely- ja pyöräilysiltojen jälkeen ajankohtaisiksi tulevat mm. Linnankadun pyörätiet, joiden toteuttamisen myötä koko keskustan liikkumisen ja oleilun alueita pitää suunnitella uudestaan. Rannasta tulee ennen muuta kävelyn alue ja autoille on omat väylänsä pysäköintilaitoksiin. Läpiajoa on hillittävä. Kävelyn ja oleilun alueita on lisättävä etenkin keskustassa.

Yhdenvertaisuus ratkaistaan arjessa

Yksi näiden kuntavaalien keskeisin kysymys Turussa on eriytymiskehityksen ja sen vaikutusten hillitseminen. Se edellyttää yhdenvertaisuuden tekoja kaikkialla kaupungissa. Asukkaat ovat Turussa melko vahvasti eriytyneet sekä kieli- ja kulttuuritaustan että sosioekonomisen aseman perusteella. Turussa asuu myös suurista kaupungeista eniten lapsia köyhässä perheessä, mitä maan hallituksen päätökset ovat entisestään lisänneet. Kaupungit voivat vastata tähän suuntaamalla erityistä huomiota alueille, joissa on eniten tuen tarvetta.

Tämä tarkoittaa sellaisten koulujen ja päiväkotien erityistä tukemista, joissa on paljon muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä lapsia tai lapsia sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevissa perheissä. Se merkitsee hyvistä palveluista huolehtimista: että eri puolilla kaupunkia on kirjasto, lähiliikuntapaikkoja ja sujuvat joukkoliikenneyhteydet. Parhaan arjen kaupungissa eli niin sanotussa 15 minuutin kaupungissa kaikki arjen paikat ovat kaupunkilaisten saavutettavissa vartissa. Hyvät naapurustot rakentuvat myös panostuksilla kaupunkiympäristöön, joita voidaan tehdä esimerkiksi asukasbudjetilla ja yhteistyöllä taloyhtiöiden kanssa. Kaupunkisuunnittelulla täytyy rakentaa kaupunkia, jossa erilaista asumista sijoitetaan eri puolille kaupunkia. Tämä on hidas työkalu purkaa segregaatiota, mutta sitäkin tarvitaan.

Syrjäytymisen ehkäisy ja yhdenvertaisuuden lisääminen tarvitsevat yhteistyötä Turun ja Varhan välillä asunnottomuuden ratkaisemiseksi sekä mielenterveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Ongelmien ennaltaehkäisy on kaikkein parasta hyvinvointipolitiikkaa. Kaupungin on oltava saavutettava ja turvallinen kaikille. Se tarkoittaa esteettömiä reittejä sekä eri ikäisille ja eri sukupuolille miellyttäviä oleskelun ja liikkumisen paikkoja.

Tulevaisuus rakennetaan siihen uskoen ja historiaa arvostaen.

Turun 800-vuotisjuhlavuosi on hieno hetki pysähtyä peilaamaan sitä mistä olemme tulleet ja mihin olemme menossa. Tulevaisuutta rakennetaan juuri nyt eikä ole yhdentekevää miten se tehdään. Tärkein sana on kestävyys. Me voimme tehdä hyvän tulevaisuuden seuraaville turkulaisille vain vaalimalla kestävyyttä niin rakentamisessa, elämisessä kuin kaiken toiminnan suunnittelussa.

Toinen tärkeä sana on rohkeus. Hyvät kaupungit päätetään rohkeasti tehdä sellaisiksi. Turussa on edetty oikeaan suuntaan viime vuosina. Tänne on muuttanut ennätyksellinen määrä uusia asukkaita ja yrityksiä, jotka toivottavasti ovat nähneet sen uskon tulevaisuuteen, joka meillä kaupungissa on oltava.

Meidän on uskallettava investoida tulevaan oli sitten kyse kouluverkon korjaamisesta tai raitiotien rakentamisesta. Investointi on taloudellinen sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin joko nopealla tai hitaalla aikavälillä, mutta se maksaa itsensä takaisin. Kestävä talous on parhaan arjen paras perusta sekä juuri nyt että tulevaisuutta ajatellen: emme voi elää niin, että otamme itseämme varten velkaa, jonka tulevat sukupolvet joutuvat maksamaan. Voimme kuitenkin ottaa velkaa pitkäaikaisia investointeja varten, sillä niistä hyötyvät myös seuraavat polvet ja ne maksetaan pikkuhiljaa takaisin. Kestävän talouden perusta on tulojen ja menojen tasapaino. Kaupungin pitää olla vetovoimainen uusille tuloille, joita yritykset ja tapahtumat tuovat mukanaan. Työllisyysalueuudistus on mahdollisuus lisätä työllisyyttä, mikä on keskeistä sekä inhimillisen hyvinvoinnin että talouden näkökulmasta. Menot eivät voi kasvaa epäsuhdassa tuloihin. Tärkeistä palveluista ei kuitenkaan tule leikata lyhytnäköisesti, jos taloudessa tulee tiukat ajat. Veronkorotus on mahdollisuus, jota ei voi käyttää usein, mutta jota tulee käyttää silloin, kun se on välttämätöntä liiallisten leikkausten välttämiseksi.

Kun rakennetaan tulevaa, se täytyy tehdä muistaen mistä tulemme. Suomen vanhimpana kaupunkina Turulla on erityinen tehtävä vaalia historiaa. Kaupunkisuunnittelussa viehättävimpiä elementtejä ovat ne, joissa vanhaa voidaan yhdistää uuteen. Vanhan pois purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle ei ole niin kiinnostavaa ja omaleimaista. Turun täytyy olla seuraavatkin 800 vuotta rohkeasti Turku, kaupunki, joka herättää tunteita.