Olen ehdolla Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustoon. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirrettiin Varhan järjestettäviksi vuoden 2023 alusta alkaen. Siihen saakka ne ovat olleet osa kuntapäättäjän työtä, joten tehtävä on minulle tuttu. Erityisen tutuiksi sote-palvelut tulivat toimiessani sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavana hyvinvoinnin apulaispormestarina 2021-2023. Vuodesta 2022 alkaen olen toiminut Varhan aluevaltuutettuna.

Varhan alku ei ole ollut ruusuinen, sillä valtion hyvinvointialueille asettama talouden sopeuttamisen aikataulu on aivan liian tiukka. Samanaikainen uuden organisaation rakentaminen ja vaatimus leikata palveluista on aiheuttanut vaikeuksia monien palvelujen järjestämiseen. Sopeuttaminen on tärkeää, mutta sen aikataulua pitäisi lieventää, jotta ikäihmisten hoivasta, terveydenhuollosta, lastensuojelusta, sosiaalipalveluista ja pelastuksesta ei jouduta leikkaamaan kohtuuttomasti.

Tärkeimmät vaaliteemani ovat:

Ennaltaehkäisy on kaikkein tehokkainta hyvinvointipolitiikkaa

Kaikkein parasta terveyden ja hyvinvoinnin hoitoa on ongelmien ennaltaehkäisy. Tämä tarkoittaa parasta mahdollista arkea, jossa on mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja kulttuuria, nähdä toisia ihmisiä ja ylipäänsä elää mielekästä elämä.

Varhan ja kuntien pitää yhteistyössä huolehtia hyvinvoinnin edistämisestä; siitä ei ole syytä leikata tilanteessa, jossa pitää säästää, sillä pahoinvoinnin hoitaminen on aina kalliimpaa. Yksinäisyyden ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä kouluilla ja järjestöyhteistyöllä on keskeinen rooli. Varhan ja kuntien yhteistyö on tärkein vaaliteemani, sillä olen nähnyt, miten helposti sitä vähennetään, vaikka sillä voitaisiin saada aikaan todella tärkeitä tuloksia palvelutarpeen vähentämisessä.

Varhainen tuki paras tuki

Jos tarve apuun ja tukeen syntyy, sitä pitää saada mahdollisimman pian, sillä varhainen tuki ehkäisee ongelmien lisääntymistä ja raskaampien palvelujen tarvetta. Tämä koskee sekä sosiaali- että terveyspalveluja.

Ennen lastensuojelun tarvetta perheitä voidaan tukea ja auttaa eri tavoin, jos avun tarve on tiedossa. Tämä on sekä lapselle että koko perheelle yleensä parempi vaihtoehto kuin ongelmien kärjistyminen ja raskaat lastensuojelun palvelut. Mielenterveyspalveluja pitää saada matalalla kynnyksellä niin kouluissa kuin aikuisten matalan kynnyksen palveluilla, jotta ongelmien pitkittymistä voidaa estää. Perusterveydenhuollon pitää toimia nopeasti, jotta terveysongelmat pystytään hoitamaan silloin, kun se on helpointa. Ikäihmisten toimintakykyä voidaan ylläpitää tarjoamalla varhaista tukea arjen askareisiin, mikä mahdollistaa monelle kotona asumisen. Varhaisen tuen periaate pitää ulottaa läpi kaikkien sote-palvelujen.

Huolta on pidettävä kaikista ja erityisesti heistä, jotka eivät itse pysty puhumaan puolestaan

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaikkia varten ja on tärkeä järjestää kaikkien tarvitsemat palvelut, kuten perusterveydenhuolto tehokkaasti niin, että ne ovat helposti saavutettavia. Kaikkein eniten huomiota on kuitenkin kiinnitettävä heihin, jotka eivät välttämättä pysty puhumaan puolestaan, mutta tarvitsevat paljon palveluja: päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviin, vammaisiin, harvinais- tai monisairaisiin, lastensuojelun asiakkaisiin tai ikäihmisiin, jotka tarvitsevat hoitoa ja hoivaa.

Palvelupolkuja tulee kehittää erilaisiin hankaliin elämäntilanteisiin entistä sujuvimmiksi siten, että on olemassa joku, joka ottaa kopin palveluohjauksesta ja monien tarpeiden hoitamisesta yhtä aikaa. Hyvinvointivaltio on olemassa, jotta se tarjoaisi turvan silloinkin, kun ihminen on varaton, yksinäinen, ajanut itsensä ongelmiin tai kun kukaan ei tiedä, mitä pitäisi tehdä. Näitä tilanteita varten tarvitaan sekä toimiva palvelujärjestelmä että järjestöt, jotka tarjoavat vertaistukea ja apua. Järjestöjen toimintaedellytykset on kaikissa tilanteissa turvattava.