Eduskuntavaalit 2019

Suomeen valitaan uusi eduskunta 14.4.2019. Seuraavalla vaalikaudella ratkaistaan isoja kysymyksiä: miten Suomi on mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta ja sopeutumassa siihen, miten köyhyyttä ja eriarvoistumista ehkäistään, miten sosiaaliturvaa uudistetaan, minkälainen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä meille lopulta syntyy, minkälainen koulutusmaa Suomi jatkossa on, miten työelämää kehitetään ja miten olemme reilusti osana maailmaa. Paljon muustakin päätetään seuraavan neljän vuoden aikana, eikä ole yhdentekevää ketkä päätöksiä tekevät.

Olen ehdolla eduskuntavaaleissa, sillä mikään ei motivoi minua niin kuin se, että teemme oikeudenmukaisia päätöksiä ja kannamme vastuun niistä itse, emmekä sälytä sitä tuleville sukupolville. Haluan olla tekemässä kestävää, reilua ja yhdenvertaista Suomea, jossa ketään ei jätetä eikä ilmastonmuutokselta suljeta silmiä.

Olen ollut eduskuntavaaliehdokkaana kolme kertaa aiemminkin sekä varakansanedustaja edelliset kolme kautta. Ehdolleasettumispäätöstä tehdessäni ajattelin, että nyt ei ole aika luovuttaa: asiat, joiden vuoksi olen ikinä asettunut ehdolle, eivät ole tulleet valmiiksi. Osa on mennyt oikeaan suuntaan, mutta tekemistä riittää vielä; osa on kulkenut valitettavasti väärään suuntaan.

Oma kokemukseni politiikan tekemisestä on myös vuosien varrella kasvanut. Kuluneet 14 vuotta Turun kaupunginvaltuutettuna ja viimeiset vuodet Turun kuntapolitiikan ytimessä ovat saaneet näkemään, että muutoksia kyllä tapahtuu, kun niitä tehdään. Joskus siinä kestää, mutta luovuttaa ei saa. On ollut ilo olla vaikuttamassa siihen, että Turku on Suomen kunnianhimoisin ilmastokaupunki, jossa tehdään lähiöohjelmaa, ajetaan tunnin junaa ja huolehditaan subjektiivisesta oikeudesta varhaiskasvatukseen. Samaan aikaan kuntapolitiikan kanssa olen tehnyt työuraa perinnöllisten ja harvinaisten sairauksien maailmassa, mikä on antanut perspektiiviä niin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeisiin kuin koulutus- ja tutkimuspolitiikkaan.

Olen ehdolla eduskuntavaaleissa ennen kaikkea siksi, että haluan maailmasta paremman. Erityisesti haluan vaikuttaa seuraaviin asioihin:

Köyhyyteen ei ole varaa – lasten luokkayhteiskunta on torjuttava

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on yksi politiikan tärkeimmistä kysymyksistä. Syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä on autettava paremmalla sosiaaliturvalla, oikeudenmukaisella verotuksella, työllistymistä helpottamalla ja kattavilla vapaa-ajan palveluilla. Hyvinvoinnin tasainen jakautuminen merkitsee kaikille parempaa yhteiskuntaa. Viime vuosina perusturvan taso on jäänyt liian matalaksi, mikä on aiheuttanut ahdinkoa kaikkein niukimmin eläville. Riittävä perusturvan taso sekä perustulomallinen sosiaaliturva ovat ensiarvoisen tärkeitä köyhyyden helpottamiseksi. Yhä useampi tienaa toimeentulonsa monesta lähteestä ja peräkkäisissä pätkätyösuhteissa. Niin silppu- ja pätkätyöläisten kuin kokonaan työelämän ulkopuolella elävien elämää helpottaisi perustulo, joka turvaisi toimeentulon työjaksojen välissä ja täydentäisi tuloja, kun työtä on vähemmän.

Erityisesti lapsiköyhyyttä on torjuttava, jotta jokaisella lapsella olisi hyvät lähtökohdat elämään ja valoisa tulevaisuus. Perheen taustan ei pidä hyvinvointiyhteiskunnassa määritellä lapsen tulevaisuutta; oikeudenmukaista maailmaa luodaan huolehtimalla erityisesti niiden lasten hyvinvoinnista, joiden perhe elää niukkuudessa tai joilla on vaikeuksia. Suomeen ei saa päästä syntymään syvempää lasten luokkayhteiskuntaa, jossa osa lapsista voi huonosti, eikä pysty harrastamaan, kouluttautumaan ja osallistumaan yhteiskuntaan tasavertaisesti muiden kanssa. Lapsia ja perheitä pitää pystyä tukemaan varhain päivähoidon, koulujen, neuvoloiden ja lastensuojelun yhteistyöllä, eikä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus saa vaarantaa tätä. Päivähoidossa ja koulussa pitää tukea lasten tasa-arvoisuutta suuntaamalla tukea sinne, missä sitä tarvitaan eniten.

Ilmastonmuutos ratkaistaan nyt

Kevään vaalit ovat ilmastovaalit, sillä elämme ilmastonmuutoksen suhteen ratkaisun vuosia. Lämpenemistä ei voida enää pysäyttää, mutta sitä voidaan hillitä. Muutoksiin on myös sopeuduttava ennakoivalla politiikalla. Kaikki puhuvat ilmastonmuutoksesta, mutta eduskunnassa tarvitaan sitoutuneisuutta ja rohkeutta tehdä käytännön päätökset, joilla planeettamme säilyy elinkelpoisena vielä pitkään. Ratkaisuja tarvitaan niin globaalilla, Euroopan, kansallisella kuin paikallisella tasolla. Suomi voi olla vaikuttamassa näihin kaikkiin.

Isoimpia ratkaisun avaimia ovat energia ja liikenne, joissa on saatava aikaan mittavat päästöleikkaukset. Suomessa pitää siirtyä voimakkaammin uuteen energia-aikakauteen: energiatehokkuuden kasvattamiseen ja hajautettuun energiatuotantoon, jossa jokainen energiankuluttaja voi tuottaa energiaa itse vaikkapa aurinkopaneeleilla. Uusiutuvissa energialähteissä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Liikenteen päästöjä pitää leikata investoimalla joukkoliikenneratkaisuihin ja luomalla kannustimia pyöräilyyn, kävelyyn ja etätyöskentelyyn. Tarvitaan myös vähäpäästöisiä autoja. Ratahankkeita on vauhditettava: Varsinais-Suomessa tarvitaan niin tunnin juna Helsingin ja Turun välille kuin raiteet Turun kaupunkiseudulle.

Koulutus on Suomen menestyksen avain

Suomi on sivistysvaltio, jossa vaatimattomistakin lähtökohdista ponnistavilla lapsilla on ollut viime vuosikymmeninä mahdollisuus opiskella ja kouluttautua. Tästä on huolehdittu panostamalla laadukkaaseen peruskouluun ja maksuttomaan koulutukseen myöhemmilläkin asteilla. Suomi on menestynyt monilla mittareilla osittain juuri siksi, että koulutustaso täällä on ollut korkea, tasa-arvoisen kouluttautumisen mahdollisuuksia vaalittu ja tutkimukseen panostettu.

Viime vuosien koulutusleikkaukset eivät istu yksiin näiden arvojen ja menestyksen avainten kanssa; koulutukseen tarvitaankin jatkossa lisää resursseja. Tämä ei ole pelkkä kuluerä, vaan tuottaa Suomelle hyötyä monella tavalla tulevina vuosina. Lisää resursseja tarvitsevat niin peruskoulut, toinen aste kuin korkeakoulutkin. Politiikassa pitkään toimineena minulla ei ole ruusuista kuvaa siitä, että kaikkeen hyvään ja mukavaan olisi aina varaa. Tuloja ja menoja sopeutettaessa toisiinsa pitää kuitenkin katsoa seuraavaa vuotta kauemmas: koulutuksesta säästäminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä Suomen osaamistasoon ja lasten yhdenvertaiseen mahdollisuuteen kouluttautua ja näin ollen merkittävästi koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Säästöt jäävät lyhytaikaisiksi. Suomen on jatkossakin oltava korkean koulutuksen ja tasa-arvon maa; sillä se menestyy monilla mittareilla jatkossakin.